Bamsit meeqqanut pisumi ilungersunartumi toqqissisimatitseqataasinnaasut

Bamsiaqqat qaqortut kajortullu pingasut tungujortunik atisaqartut qernertunillu qilerniusaqartut, Nuummi politeeqarfimmi nerriviup qaaniipput.

Bamsit mikisunnguupput, meeqqallu assaanut naammattut, taakku politiitut atisaqarput, taakkulu politiit sulinermini atisaqartut ulluinnaanni, iliuusissanut allattuiffiit oqarasuaatillu siarnguttut akornanni takunngitsoorneqartariaannaapput.

Kisianni bamsit kaasarfimmiarneqarsinnaasutut politiinit taaneqartut meeqqanut assersuutigalugu angerlarsimaffimmi eqqissiviilliortitsisoqarnerani imaluunniit ajutoortoqarneranut atatillugu aaneqartunut sunniuteqangaatsiarsinnaapput.

Nunatsinni 2023-mi angerlarsimaffimmi eqqissiviilliortitsinerni meeqqat 401-it ilaapput. Kisitsit ukiuni kingullerni tallimani ukiumut 300-t 500-illu akornanniittarpoq. Tamanna politiit ukiumoortumik naatsorsuinerisa takutippaat.

- Bamse meeqqat ilaannut, pisumi ilungersunarluinnartumiittunut kammalaateqarnissamillu pisariaqartitsiffigisamiittunut iluaqutaasinnaavoq. Taamaammat bamse tamatuma kingorna nassartuarneqarsinnaavoq, immaqalu pisumi ilungersunartumi nuannersumik eqqaamasaqarsinnaatitsisinnaalluni, Kalaallit Nunaanni Politiinit, bamsinullu tunngatillugu suliniuteqartoq, Anton Bøgh oqarpoq.

Uummatikkut attuisoq

Bamsit kaasarfimmiorneqarsinaasut pillugit isumassarsiaq Danmarkimi politiineersuuvoq, taakkumi ukiuni arlalinni bamsinik meeqqanut tunniussaqartarput.

Anton Bøgh Danmarkimi politiini aamma sulinikuuvoq, taassumalu bamsit sunniuteqartartut takusinnaavaa. Taamaammat bamsit nunatsinni aamma atorluarneqarsinnaanissaat neriuutigaa.

Politiit taamaammat nammineq kajumissutsiminnik bamsiaqqanik mersorusussinnaasussarsiorput.

- Alapernaarsuinitsinni meeqqat ilaat taperserneqarnissaminnik pisariaqartitsisut takusinnaasarpara. Pisuni taakkunani bamsit meeqqat allamik ukkataqalernissaannut aaqqiissutaasinnaapput, taanna oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Politiinit, Anton Bøghip bamsit meeqqat taarsiorsiini qaammaqqutaasinnaassasut neriuutigaa. Assi © : KNR/Rasmus Olsvig

Politiit bamsinik suliaqarnissamut ilitsersuummik agguaassiartorlutik suliniullu pillugu oqaluttuariartorlutik meeqqat atuarfiinut, meeqqat angerlarsimaffiinut, paaqqutarinniffinnut oqaluffinnullu pulaarput.

Nivi Brøns Nuummi nuersagassaarniarfimmik, NaNi-mik piginnittoq nuersaatinik piareersimasut ilagaat.

Taanna pisiniarfimmini nuersaatitsinissamut aggersaavoq, nuersaanermillu nuannarisaqartut nuersagassat sinnikui atorlugit politiinut tunniussassanik bamsinik nuersaajartorsinnaapput. Bamsinik nuersaanissamut ilitsersuut politiit nittartagaanni nassaarineqarsinnaavoq.

- Meeqqat atugarissaarnissaannut pisunilu ilungersunartuni iliuuseqarnissaq pingaaruteqarpoq. Uummatikkut attuivoq, taanna oqarpoq.

Nuersagassaarniarfimmi septembarip pingajuani septembarillu qulingani marlunngornermi nuersaasoqassaaq. Nuersaatitsineq siulleq sapaatip akunnerata siuliani marlunngornermi pivoq, tassanilu inuit tallimat takkupput. Tamannalu bamsinik tallimanik naammassisaqarnermik kinguneqarpoq.

- Uani nuersagassat sinnikui amerlasuut atorneqarput, tamatumalu saniatigut ajunngitsuliortoqarluni, taanna oqarpoq.

Bamsit isumassuisut

Anton Bøghip oqarnera naapertorlugu nammineq kajumissutsiminnik nuersaasut nuersaanermi piginnaasaat sunniuteqarluarsinnaapput.

Inunnik meeqqanut bamsinik assigiinnik pisiinnarani bamsinik sananissamut piffissamik atuerusuttoqarnera nuannaarnermik pilersitsisoq, taanna oqarpoq.

- Inuit peqataatikkusuppagut allanngueqataatitsillutalu.

Nive Brøns bamsilioqatigiinnissanut nuersaaqatigiinnissamut aggersaavoq. Assi © : KNR/Rasmus Olsvig

Taamaammat qalipaatit allat atorlugit nuersagassamik allannguisoqarusuppat aamma ajunngilluinnarpoq.

- Bamsinik tunniussaqannginnermiit bamsinik 100-nik qorsunnik aappaluartunillu tunniussaqarusunnerusuvunga. Taamaammat sunaluunniit akuerisaavoq, kaasarfimmut ikineqarsinnaaguni naammappoq, Anton Bøgh oqarpoq.

Nuersaasimagaanni bamsit nunatsinni sumiiffinni politeeqarfinnut tunniukkiartorneqarsinnaapput.