Aqissiaq Nuka Semsen imminut toqungajannikuuvoq. Allat inuuinnarnissaannik maanna ikiortarpai

Naak qaamaneq uteqqereeraluartoq eqqarsaatit nunanninngitsut arlalippassuarni initupput. Nunatsiinimi imminut toqunnissamut attuumassuteqartunik nalunaaruteqartoqartarnera piffissami matumani amerleriarput. Nalunaarutit taamak amerlatigisut, imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermik siunnersortiusumut Aqissiaq Nuka Semsenimut tupaallannartuunngilaq. 

- Imminut toquttartut toqoriartartullu upernaakkut ukiakkullu amerlikkajuttarput. Soorunami tamanna alianartorujussuuvoq ajoraluartumillu ilimanareersoq, taanna oqarpoq.

Qanigisaani imminut toquttoqarneranik namminerlu nuanninngitsunik eqqarsaateqartarneq misigereerlugu, misilittakkani atorlugit allanik ikiuinissani aalajangiuppaa.

Taassuma suliai angalaneranilu filmimi piviusulersaarusiami Life on the Edge-mi siorna Nuuk International Film Festivalimi ammaanersiutigalugu saqqummiunneqarpoq.

- Eqqarsaatit takkukkaangata soorlu oqaasinngorlugu aamma inuit avatangiisikka paasitittarpakka, ajornaatsuinnaanngilaq kisianni iluaqutaasarpoq, taanna oqarpoq.

Oqaraasuaatikkut siunnersuinermiit pisariaqartitsisoqarnerusoq

Saaffiginninnerit amerleriarujussuarneri, siunnersuisarfik ulloq unnuarlu ammasartoq Tusaanngap sapaatip-akunnera kingulleq misigaa. Sianernerit allakkallu ingerlaannaq akineqarsinnaasannginneranik kinguneqarpoq.

Aqissiaq Nuka Semsenili naapertorlugu oqarasuaatikkut siunnersuinerinnaq naammagilaq.

- Tusaanngaqarmat kusageqaara aamma qujaqaanga, kisianni uagut kalaallit inuttut qanilaarneq pisariaqartikkajunnerusarparput. Artornartut pillugit oqaloqateqarniaraangatta timitta oqariartuutaat najorneqarnerlu pingaaruteqarami, taanna nassuiaavoq.

Taanna naapertorlugu siunnersortinik timitalimmik ornigussinnaasunik amerlanerusunik pisariaqartitsisoqartoq, taanna oqarpoq.

Ammasuuneq pinaveersaartitsisarpoq

Aqissiaq Nuka Semsenip imminut toquttarneq pillugu nipangersimaneq oqallisigeqqusinnginnerlu kipitinnissai pivaa.

- Imminut toquttarneq oqallisigisalinngikkutsigu ingerlariaqqinnavianngilagut. Artornaraluarpalluunniit oqallisiginissaa merserissanngilarput. eqqartuinngikkaangatta akuerisutut ittarparput, taanna oqarpoq.

Assersuutitut taavaa, 2023-mi Qaanaami oqallitsitsinerit suliniutillu aqqutigalugit imminut toqunnissamik pinaveersaartitsineq ukkatarineqartoq – taassumalu inernerivaa illoqarfimmi tassani ukioq naallugu imminut toquttoqarnani.

- Tamatuma oqaluuserineratigut iluaqutaanera takutippaa, taanna oqarpoq.

Ataatsimut akisussaaqatigiinneq

Naalakkersuisut Qamani imminut toqunnissamik pinaveersaartitsineq pillugu periusissiaq siorna novembarimi saqqummiuppaa. Tamatumunnga atatillugu Aqissiaq Nuka Semsen imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermik suliaqarneranik ilungersuussilluartutut ataqqinaaserneqarpoq.

Periusissiaq nammineerluni nuannaraa, erseqqissaatigaali allannguisoqavissappat iliuuseqarnermik sakkussanillu amerlanerusunik pisariaqartitsisoqartoq.

- Periusissiaq ajunngeqaaq, pinaveersaartitsinermilli suliaqartuusugut amerlanerusariaqarpugut – pappilissatiguinnaanngitsoq kisianni aamma sulinikkut. Amerlanerusut suliniuteqalernissaat neriuutigaara, taanna oqarpoq.

Kisianni tamanna politikerit kisimik akisussaasuunngitsut, taassuma uparuarpaa. Tamanna ataatsimoorluta akiuuttariaqarpugut – kinaluunniit kisimiilluni akiuutissanngilaq.

- Imminut toqunnissamik navianartorsiortumik nalunngisaqaruit qisuariarit. Oqaaseqarit. Iliuuseqarit. Inuunermik annaassisinnaavutit, taamak Aqissiaq Nuka Semsen imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermik ulluni makkunani Nanortalimmi ilinniartitsartortoq oqarpoq.