Misissuinermi paasisaq uissuumminartoq: Amerlanerussutillit nunarput EU-mut ilaasortaalerseqqikkusukkaat

Nunatta EU-mit ilaasortaajunnaarneraniit ukiut 40-t qaangiuttullu ilaasortaanngoqqikkusulertoqannguatsiarpoq.

Nunatta EU-mut ilaasortanngorsinnaanissaanik innuttaasut taasisinneqassagaluarpata misissuinermi apersorneqartut 60 procentii ´aap´-imik taasissagaluartut, Ilisimatusarfimmi nunanut allanut sillimaniarnermullu sammisaqarfiusoq, Nasiffik, misissuimmat paasinarsivoq.

- Kalaallit Nunaata EU-mi ilaasortaalertariaqarneranik kalaallit taama amerlanerussuteqartigisut isumaqarnerat tupaallannarpoq, Nasiffiup pisortaa Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Nunarput nunani siullersaalluni EU-mi 1985-mi ilaasortaajunnaarpoq.

Tamanna pivoq innuttaasut 1982-mi taasisitsisoqareernerani taasisinnaasut 53 proncentii EU-mit aninissamik taasereersullu.  

EU-mut ilaasortanngoqqissinnaanissamik inuttaasut isumaannik ilisimatusartut 2021-mi misissuimmata inernerit allaanerupput, tamannalu maanna tupaallaataavoq. Taamanimi misissuisoqarnerani apersorneqartut 60 procentii ilaasortanngoqqinnissamut akerliupput.

Takussutissami takuneqarsinnaavoq nunatta EU-mi ilaasortanngorsinnaanissaa taasissutigineqassappat 60 procentit akuersiniartut 40 procentillu naaggaarniartut. Assi © : Nasiffik

EU qujanarniartoq

Kalaallit sooq EU-mut ilaasortanngoqqikkusuleriasaarnersut misissuinermi atuarneqarsinnaanngilaq. Rasmus Leander Nielsenili nassuiaatissaqakannerpoq.

Misissuisoqarneratami nalaani EU Nuummi allaffittaarmat tusagassiuutitigut sammineqaqaaq, EU-Kommissionillu siulittaasua, Ursula von der Leyen, ammaanersiornermi peqataavoq.

- Misissuinermi paasisat inuit EU-mik suleqateqarnermik iluarisimaarinninnerannik ersiutaasinnaapput, aamma EU-p nunatta karsianut iluaqutaangaatsiarnera, atuarfeqarfinnut tapersersuinera aamma minguitsumik nukissiuuteqartitsiniarnera apeqqutaaqataasinnaapput, Rasmus Leander Nielsen taama naliliikannerpoq.     

Atorfilittat eqqumiilliortut

Naak misissuinermi amerlanerussutillit nunatta EU-mut ilaasortaalernissaanik kissaateqaraluartut, taamaattoq innuttaasunik taasisitsisoqassagaluarpat taama inerneqarnissaa qulakkeerneqarsinnaanngitsoq, Rasmus Leander Nielsen erseqqissaavoq.        

Misissuinerup inerneri Rasmus Leander Nielsenip nunanut allanut naalakkersuisoqarfimmi atorfilittanut qaammatialuit matuma siorna saqqummiuppai, inernerillu eqqumiilliutigineqarsimapput. ”Tamanna politikkimi oqallisigissanngilarput”, taama akisoqarpoq.     

Nunatsinni partiit ilaannit EU-mik soqutiginnilaarnermik oqariartuuteqartoqarmalli ukiualuit maanna qaangiuttut, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

- Kalaallit Nunaat tamakkiisumik EU-mut ilaasortanngussagaluarpat pitsaaqutaasinnaasut ajoqutaasinnaasullu misissuiffigineqarsinnaanissaat Demokraatit ukiut arfinillit arfineq-marlullu matuma siorna apeqqutigaat, taanna oqarpoq.  

Taamaammallu innuttaasut taasisinneqarnissaannik siunissami qanittumi oqallinnissaq nalorninarpoq.