Jens-Frederik Nielsen: USA-p Tysklandimi ataatsimeeqatiginera pitsaasumik alloriarfiuvoq

- Kalaallit Nunaata killeqarfii soorunami eqqaanngitsoorsinnaanngilakka, taakkulu ersarissarneqassapput.

Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen (D) oqarpoq.

Natomi nunat tyskit illoqarfianni, Münchenimi sillimaniarneq pillugu ulluni makkunani ataatsimeersuarput.

Naalakkersuisut siulittaasuata Amerikamiut nunanut allanut ministeriat, Marco Rubio ilaatigut ataatsimeeqatigissavaa.

Jens-Frederik Nielsenillu maanna suleqatigiinneq illugiissumik ataqqinniffiunera nuannaarutigalugu pingaartumik oqaatiginiarlugu oqaatigaa.

- Tassa nunatsinniit ersarittumik aallaqqaataaniilli oqaatigisarput nunap killinga killeqarfigut ataqqineqarnissaat nunat tamalaat akornanni inatsisit ataqqineqarnissaat naatsorsuutigigaanni nunaminertamik piinnarsinnaalluni imaluunniit pisiarinniinnarsinnaasoqartoq taava oqaloqatigiinnerit assorujussuaq kipiluttunassapput taakkua avataatigut suleqatigiinneq eqqartorneqarsinnaappat taava angusaqarsinnaavugut tamatsinnut iluaqutaasussamik.

- Piffissami matumani oqareernikkut suleqatigiinnerup ataqqinninnermik nunallu tamalaat akornanni inatsisinik ataqqinnittumik tunngaveqarnissaa erseqqissaatiginiarpara.

Nunarsuup aaqqissuussaanera nutaaq

Jens-Frederik Nielsenip ammaanersiorneq KNR-imit oqaloqatigineqanngilaarluni peqataaffigaa.

Tyskit forsbundskansleriat, Friedrich Merz oqaaseqartarfimmiinnermini nammineq alianartuunerakkaminik: Nunat tamalaat akornanni aaqqissuussaaneq piujuneeruttutut oqariartuutigaa.

Amerikamiut nunanut allanut ministeriata, Marco Rubiop tyskit forbundskansleriat, Friedrich Merz Natop sillimaniarneq pillugu Münchenimi ataatsimeersuarnerani naapikkamiuk assammippaa. Assi © : Liesa Johannssen/AFP/Ritzau Scanpix

Jens-Frederik Nielsenili assingusumik oqariartuuteqarluni Tysklandimukanngilaq. Taassumali naalakkersuisut nunat tamalaat inatsisaat attakkaat Amerikamiunut erseqqissaatiginiarpaa.

USA-p ataatsimeeqatiginera

Jens-Frederik Nielsenip Marco Rubiomik ataatsimeeqateqarnerminik suna angussallugu neriuutigineraa aperineqarami nunatta killeqarfiisa ataqqineqarnissaat oqaatiginiarlugu oqaatigaa.

Naak uteqqiinerorpalussinnaagaluartoq ullumikkut ataatsimiinneq pingaaruteqartoq, naalakkersuisut siulittaasuata oqaatigaa.

Tamanna suleqatigiissitap aamma USA-p oqaloqatiginera atorfillit akornanni pinerannik pissuteqarpoq; ullumikkullu ataatsimiinneq politikkikkut naapeqatigiinnerulluni.

- Tassani periarfissaqarpugut erseqqissumik aamma nunatsinni suut killerititaanersut suleqatigiinnermi taakkua eqqaassallugit. Kisianni aamma ersarissumik oqaatigalugu uagut piumasarput tassaavoq nalinginnaasumik ataqqeqatigiinnermi suleqatigiinneq ineriartortikuttoorsinnaavarput kisianni killissagut aajuku.

USA nunatsinnik centimeterinnguamik pissanngitsoq

Naalakkersuisut siulittaasuata killeqarfiit suut ilungersuutiginiarnerai aperineqarami ima oqarpoq: ’killeqarfiit nunallu killeqarfiinillu tigusiniartoqarnera’.

-  Killeqarfiit uteqaqqaartuarnikuusagut taakku nunatsinniit killerititaapput. Centimeterimik nunamik piumalluni oqaraanni taava oqaloqatigiinnerit kipparinnerussapput, ajornarnerussapput.

Amerikamiut nunanut allanut ministeriata ataatsimeeqatigineqarnissaanut atatillugu nunatsinniit ernumassutissaqarpugut?

- Kipiluttunartumik inissisimanerput taanna suli piuvoq naak alloriarnerit pitsaasut ingerlanneqaraluartut ilungersunartumiippugut taannalu ilungersunartumiinnerput aaqqikkusupparput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq, nangillunilu:

- Taamaammat toqqaannartumik oqaloqatigiittariaqarpugut; alloriarneq taanna pitsaasuuvoq. Maannakkut immitsinnut isigaluta oqaloqatigiissinnaanerput taanna alloriarneq pitsaasuuvoq taamatullu ingerlasariaqarpugut pitsaanerpaamik angusaqassagutta.