Nunatta inuisa isumaannik misissuinermi nutaami paasisat: Amerika Avannarlermi naggueqativut nunarsuarmi nalorninartoqarfiusumi suleqatigerusuppavut
Kangia Qiterlermi pikititsisut, Ukrainemi sorsuttut Donald Trumpilu USA-p præsidentiatut qinigaaqqittoq. Pisut taakku nunarsuarmi pissutsit sungiusimasatta allanngoriartornerannut assersuutaasinnaasunut ilaapput.
Aamma Issittup inuinut sunniuteqarput.
Nunanut allanut sillimaniarnermullu Ilisimatusarfimmi sammisaqarfiusoq Nasiffik kalaallit nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimut tunngasuni isumaannik 2021-mili aatsaat misissueqqammerpoq.
Nunatta inui nunat tamalaat pissusilersuutaannik qularinninnerulersimasut pingajorarterutaalu nunatta saassunneqarataannaanissaanik aarlerinaateqarsorinnittut aarlerinaateqarsorinneqisulluunniit, misissuinermi ilaatigut paasinarsivoq.
Tamakkualu misissuinermi peqataasut 80 procentiisa nunanik sanilitsinnik issittortaliusuusunik suleqateqarnerunissatsinnik kissaateqarnerannut pissutaasorinarput.
- Canada, Island aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiit suleqatiginerulerusunneqartunut ilaapput, Nasiffiup pisortaa Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
Nuup Københavnillu akornanni timmisartuussisoqartaleqqammerpoq, Nuummilu mittarfittaarsuaq nunatta Canadamut Alaskamullu atassuteqarnerulerneranut aamma tunngaviusoq, naalakkersuisut siulittaasua Múte B. Egede (IA) oqarpoq.
- Canadami Alaskamilu naggueqativut suleqatiginerulissavagut. Tarrarsorfeqatigiiffigisinnaasarpassuaqarpugummi. Danmarkimi nunallu avannarlermioqativut tamatigut isiginiarsinnaanngilagut, Múte B. Egede DR-imut oqarpoq.
USA-mik suleqateqarnerunissamik orniginnittut ikilisut
Tassa Naalakkersuisut Amerika Avannarlermi nunap immikkoortuinik issittortaliusunik suleqateqarnerunissamik nunatta inuisulli kissaateqarput.
USA-mulli tunngatillugu isumaat allaaneroqisoq aamma paasinarsivoq. Nunatsinnimi politikkikkut siuttut USA-mik suleqateqarnerunissamik ukiorpassuarni oqalupput. Taamaaliornissarli nunatta inuisa orniginartippallaanngikkaat, isumaannik misissuinermi erserpoq.
USA-mimmi suleqateqarnerunissamik orniginnittut 2021-p kingornali ikilingaatsiarsimapput. Nunattami inuisa 70 procentii USA-mik suleqateqarnerunissamik kissaateqartut, taamanikkut isumaannik misissuinermi paasinarsivoq. Taakkualu 59 procentinut ikilisimasut erserpoq.
USA-mik suleqateqarnerunissamik qulartut sooq amerlisimanersut misissuinermi nassuiarneqanngitsoq Donald Trumpillu præsidentitut qinigaaqqinnera sioqqullugu misissuisoqarmat, tamatuminnga pissuteqanngitsoq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
- USA-mik suleqateqarnerunissamik soqutiginnittut ikilisimanerannut pissutaasut assigiinngitsorpassuugunarput. Naalakkersuisulli USA Kalaallit Nunaata nunanut allanut periusissiartaavani ukkatarisorujussuuaat, Kalaallit Nunaatali inui tamatuminnga tamaviaarussinatik, taanna oqarpoq.
Danmarkimilli EU-millu suleqateqarnerunissamik kissaatillit USA-mik suleqateqarnerunissamik kissaatilinnit amerlanerulaartut, misissuinermi aamma paasinarsivoq. Taakkua procentinngorlugit 66 procentiupput.
Nunatta nunat killiit toqqarlugit Kina Ruslandilu alaamigai
Nasiffik kalaallit nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimut tunngasuni isumaannik kingullermik tassa 2021-mi misissuereerneranili nunani tamalaani pissutsit allanngungaatsiarput.
Nunanimi pissaanilissuarni pingasuusuni marluk, tassa USA Kinalu, suli pissaaneqarniuttuarsinnarput, Ruslandillu Ukraine aamma saassullugu.
Tamakkualu tassa kalaallit nunanik marlunnik taakkuninnga suleqateqarnerulernissamik isumaannut kalluaasooqataapput.
- Kina Ruslandilu suleqatiginerulerusunneqarpallaanngillat. Ingammik Rusland Ukrainemik saassusimmalli. Kalaallit Nunaata nunat killiit toqqarsimagai aamma Amerika Avannarlermik Europamillu suleqateqarnerorusuttoq nalunanngilaq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
Apersukkat 55 procentii Kinamik 70 procentiilu Ruslandimik suleqateqarpallaarunnaartariaqarsorinnittut, kisitsisit misissuinermeersut takutippaat.
Nasiffik missuinermi paasisanik Ilisimatusarfimmi sisamanngornermi decembarip aqqaneq-aappaani ualikkut sisamaniit tallimanut qiteqqunerata tungaanut itisiliissaaq.
