Amerlanerussuteqartut sakkunut inatsit sukaterusukkaat
Inatsisartuni amerlanerussuteqartut nunatsinni sakkunut inatsisip allanngornissaa akuersissutigerusuppaat. Atassutip kisiartaalluni inatsisip sukaterneqarnissaanut qularpoq.
Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui peqatigalugit nunatsinni sakkunut inatsisip allanngortinneqarnissaa 2018-imi sulissutigilerpaat. Inatsisartut piniarnermik aallaaniarnermillu inatsisip sukaternissaa suliareqqaarusummassuk Inatsit suli suliarineqanngilaq.
Inatsisartulli sakkunut inatsit politikikkut kiisami oqaluuserilerunikku, isumaqatigiingaatsiarlutik sukaterinissamik oqallisissapput.
AAMMA ATUARUK Aallartoortarnerit: Nunatsinni sakkunut inatsit sukatigassaasoq, ukiulli sisamassaaneertumik sivitsoruttoortoq
Piniarnermut Aalisarnermullu Naalakkersuisoq Siumumeersoq, Karl Tobiassen, sakkunut inatsissaq pillugu ersarissumik anguniagaqarpoq.
- Sakkut paarnaarsimasumi inissisimasarnissaannut allatigullu piumasaqaasersuinissamut tunngatillugu sakkut pillugit inatsisikkoortillugu aalajangersaanissat siunnerfigineqarput, taanna oqarpoq.
Naalakkersuisup inatsimmik sikateroiumanera partiit Inuit Ataqatigiit, Demokraatit Nalerarlu isumaqatigaat. Qanorli sukaterisoqassanersoq tamakkiisumik isumaqatigiissutaanngilaq.
Atassut kisiartaalluni sakkunut inatsit 1992-imeersoq ullumikkut atuuttoq naammagisimaarpaa, aammali naaperiaasinnaalluni.
Aallaasit aamma aallaasip eqittaataanut paarnaarsaat
Aallaasit paarnaaruteqqasarnissaannut aamma aallaasit eqittaataasa paarnaasaateqarnissaannik piumasaqaateqarnissaq politikerit pingaartumik eqqartugassarivaat.
- Ajorluinnartumik kinguneqartumik aallaasit atorneqassappata atorneqarpatalu tamanna inuiaqatigiit tamatta ajornartorsiutitut isigisariaqarparput. Aallaasit paarnaaruteqqasarsinnaapput, paarnaaruteqqasarnissaallu ajornanngilaq, soorlu biilinut illumulluunniit matuersaatit toqqoraagatsigit, Inuit Ataqatigiinneersoq (IA) Hans Aronsen oqarpoq.
Inatsimmi atuuttumi suut piumasaqaataappat?
Aallaaseqassagaanni aqqaneq-marluleereersimasariaqarpoq.
Aallaasit soorlu aallaataasivimmi parnaaruteqqasimasariaqanngillat.
Aallaasit allanit atoriaannatsaaliorniarlugit soorlu eqqittaataasa parnaasaateqarnissaat aamma piumasaqaataanngilaq.
Nunatsinni sakkunut inatsit 1992-imili atuutilersinneqarmat suli allanngortinneqaqqinngilaq.
Inatsit taanna naapertorlugu kikkulluunniit timmiarsiutisisinnaapput, sakkoqarnissamulli politiinit akuersissutillit kisimik eqiinnarissanik eqiinnariaanngitsunillu aallaasisinnaapput.
Demokraatit siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen isumaqarpoq aallaasit maanna pissarsiariuminarpallaartut, taamaattumillu inatsimmi aallaasinut tunngatillugu killilersuisoqarnissaa pisariaqarnerarlugu.
- Demokraatiniit isumaqarpugut aallaasinik piginnittut akisussaaffiat erseqqisaatigineqartariaqartoq. Ajutoornerit arlallit takoreerpagut, aammattaaq politiit uparuarnikuuaat inunnut aallaasit pissarsiariuminarpallaarnerat soorlu meeqqanut minnernut. Aaqqiissut oqimaaqatigiissitsilluta nanissavarput, aallaasilli paarnaaruteqqasarnissaat periarfissaavoq, taanna oqarpoq.
Aallaataasiviilli akisusut oqimaatsullu siulittaasup erseqqissarpaa. Taanna ilutigalugu aallaataasiviit atuutsilersinnissaannut inatsit nuna tamakkerlugu atuutsinneqarnissaa ajornarpoq.
- Aaqqiissut atoruminarneq alla tassaasinnaavoq aallaasit eqittaataasa parnaarsaateqartinnissaat, taanna oqarpoq.
Naleqqap pingaarnertut sakkut pillugit inatsisip Danmarkimit akisussaafigineqarunnaarluni nunatsinnit akisussaaffigineqanernisssa kissaatigaa. Taava aamma inatsisip nunatsinni sumiiffinnut assigiinngitsunut naleqqussarneqarnissaa kissaatigigaa, Naleqqap siulittaasuata tullia politikkimik akisussaaffeqartoq Jens Napãtôk nassiuaavoq.
- Nanoqarfiusuni aallaasersupallattariaqarnarsinnaasarmat aallaasit eqittaataat paarnaarsaasiinnarneqarsinnaanngillat, taanna oqarpoq.
Inatsit sukaterneqartariaqartoq, Jens Napãtôk isumaqarpoq. Kalaallilli oqallinnermi peqataanissaat ppingaartuusoq erseqqissarpaaa. Politikerilli aallartoorlunili ajutoornerit pinaveeqqullugit sakkunillu imminut toquttoqatsaaliiniarnermi politiit sakkut pillugit inatsimmik sukaterinissami kissaataat aamma tusarnaartariaqarpaat.
Atassut isumaqataanngitsoq
Sakkunut inatsisip sukaterneqarnissaa Atassutip kisiartaalluni apeqquserpaa. Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen isumaqarpoq aallaataasiveqarnissamut piumasaqaateqarnissaq akisuallaarlunilu piviusorsiunngitsoq.
- Aallaasinik paarnaarussisarnissaq eqqartorneqarsinnaavoq, naluarali tamanna pisariaqarnersoq. Amerlanerussuteqartut tamanna piumappassuk ataqqissavara, isumaqarpungali sukaterinissarput pisariaqanngitsoq. Aallaasit eqittaataannut parnaarsaatit iluaqutaanngillat aallaasimmi tamarmik isumannaallisaateqareeramik, taanna oqarpoq.
Aallaasit eqittaataasa parnaarsaateqarnissaannik aallaasilluunniit parnaaruteqqasarnissaannik piumasaqaateqarnermut tunngavilersuutigineqartoq tassaavoq ukiuni kingullerni inuit arlallit aallaasit atorlugit aamma aallartoortarnikkut toqusimammata.
AAMMA ATUARUK IA-p imminut toqunneq meeqqallu ajutoortarnerat pinaveersaarniarlugit aallaasinut inatsit sukaterusukkaa
2015-imiilli aallartoorfigitittut 14-iusut aallaammillu imminut toquttut 67-iusut, politiit kisitsisaataanni erserpoq. Aallartoorfigitittuni 14-iusuni pingasut meeraapput 18-illuunniit inorlugit ukioqartuullutik. Politiit kisitsisaataat suliani taamaallaat kisitsinerneersuummata, pisunik assingusunik nalunaarsorneqarsimanngitsoqarataannaapput.
Aallartoorfiginninnerit imminullu toquttut amerlassusaat:
Aqqunarujussuarnertalimmik aallartoorfigitinnerit:
2015: 0
2016: 3
2017: 1
2018: 3
2019: 1
2020: 0
2021: 3
2022: 3
Aallaammik imminut toquttut:
2015: 8
2016: 10
2017: 8
2018: 7
2019: 11
2020: 7
2021: 6
2022: 10
Aallaammik imminut toqoriaraluartut:
2015: 4
2016: 0
2017: 6
2018: 6
2019: 2
2020: 1
2021: 6
2022: 0
Taamaammat ingammik sakkut meeqqanit allanillu atoriaannatsaalillugit parnaaruteqqanissaannik inatsiseqalertariaqartoq politiit isumaqarput.
- Assersuutigalugu aallaataasivissuaqarnianngikkaanni aallaasit eqqittaataasa makisartuiluunniit parnaarsaatilersorneqarsinnaapput, Kalaallit Nunaanni Politiit allaffeqarfianni pisortaq, Emil Maegaard-Hoffmann, allappoq.
Piumasaqaalli taama ittoq iluaqutaajunnanngitsoq Aqqalu Jerimiassen isumaqarpoq, sammisarli pillugu isummani nikisissinnaallugu oqarpoq.
- Nammineq aallaaseqaraanni imminullu toqunnissamik eqqarsaateqarluni, taava pineqartup aallaasini atussajunnarsivaa. Pissutsit imminnut naapertuutinngillat aallaasinik tillinnerit eqqartussanngikkaanni. Kisianni eqqartorsinnaavarput naaperiuteqarlutalu.
- Meeqqaanut tunngatillugu, aallaasit suunerinik qanorlu ulorianartiginerinik paasinninnissaannut perorsartarpavut. Innuttaasut meeqqatut pissanngilagut, allaanngilaq akisussaassuseqanngitsut, taanna oqarpoq.
Siunnersuut suliariniaruusaarpallaaraat
Inatsisip allanngortinnissaa ulloq manna tikillugu ukiuni sisamani sulissutigineqarpoq.
Piniarnermut Aalisarnermullu Naalakkersuisoq Siumumeersoq, Karl Tobiassen, nassuerpoq tamanna sivisuallaartoq. Politikerit aallaasinik atuisinnaanissamut ukiunik minnerpaaffiliiniarneq pillugu isumaqatigiinnginnerat taassuma tunngavilersuutigaa.
AAMMA ATUARUK Sakkut pillugit inatsit Naalakkersuisut sukaterniaraat
- Tamassuma saniatigut meeqqap perngarnissaanut piorsarsimassutsikkut pisinnaatinneqarnissaa aamma kissaatigineqarpoq. Tamassuma sakkunut inatsip suliarinera sivitsortissimavaa pissutigalugu aallaammik atuinissamut aamma ukiunik minnerpaaffiliisoqassammat, taanna oqarpoq.
Ikiortariaqarpit?
Imminut toqunnissamik eqqarsaateqaruit kisimiittutulluunniit misigiguit, Tusaanngamut 801180-imut sianerlutit 1899-imulluunniit sms-erlutit saaffiginnissinnaavutit.
Tusaanngamut sianerneq sms-ernerluunniit akeqanngilaq, kinaanerlu taasariaqarani.
Tusaannga pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.
Piniarnermik aallaaniarnermillu inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut 2023-mi upernaakkut ataatsimiinnerminni aappassaaniissavaat. Tamassuma kingorna pingajussaaneerneqartussanngussaaq. Tamanna aatsaat pereerpat sakkunut inatsimmik suliaq aallartissinnaalissaaq.
Aallartoorfiginninnerit imminullu toquttut pillugit politiit kisitsisaataannut tunngatillugu naalakkersuisoq ima akivoq:
- Erseqqissarusuppara siullertut pingaarnertullu inuup nammineq akisussaaffigaa alianartunik taama pisoqartarnera. Aallaasit qanoq toqqortarnissaat atortarnissaallu kikkut tamarmik ilisimasariaqarpaat. Aallaasinik atuineq pillugu immitsinnut ilitsersuuttarnissarput pingaaruteqarpoq. Kisitsisit taama qaffasitsiginerat alianaqaaq. Taamaammat Inatsisartunit iluamik suliarineqarnissaa pingaaruteqarpoq.
Nunatsinni aallaasit paarnaaruteqqaneqartarnissaannut aamma aallaasit eqittaataasa paarnaasaateqarnissaannut utaqqiisaasumik inatsiseqarnissaa naalakkersuisup itigartitsissutigaa.
Nunatsinni sakkunut inatsit 1992-imeersuuvoq sulilu allanngortinneqaqqissimanani.
