Akunnittarfiit sutorniartarfiillu amerlanerusut? Nuummi takornariaqarnerulernera pissutigalugu isumaliutiginnilluartoqartariaqartoq

Atlantikoq qulaallugu timmisartoq Nuummi mittarfimmut nutaamut siulliulluni tikittussaq qaammatit tallimaannaat qaangiuppata tikissaaq. Tamannalu ilutigalugu illoqarfiit pingaarnersaannut takornariat amerlanerulernissaat ilimanarluinnarpoq.

Takornariaqarnerulernera Nuummi unnuisarfinnut neriniartarfinnullu ima ilungersuatitsitigilissaaq allaat Nuummi 2027-mi unnuifffissat neriartorfissallu ikippallaalerlutik, tamanna Visit Greenlandip aamma Visit Nuup piginnaasanik misissueqqissaaqqammernerata ilaatigut ersersippaa.

Tamannalu Nuummi najugaqartunit aamma malugineqarsinnaassaaq.

Aalborg Universitetimi lektori takornariaqarnermillu ilisimatusartoq, Carina Ren, naliliivoq.

- Takornariaqarnerulerneratigut akunnittarfiit neriniartarfiillu ornigarneqarnerulernissaat, taakkunanilu akit qaffannissaat tupinnanngilaq. Taamaalinera takornariat misigisaannut sunniuteqaannarani aamma Nuummi najugaqartunut persaqqutaalissaaq.

Takornariaqarnerulernera akunnittarfinni neriniartarfinnilu inissakinnerulerneranit kinguneqaannarani illoqarfiit pingaarnersaanni attaveqaasersuutit, tamanit ornigarneqarsinnaasut isumalluutillu allat aamma ilungersuangaatsiassasut, takornariaqarnermik ilisimatusartoq erseqqissaavoq.

- Assersuutigalugu aalisarnermut aningaasaqarnikkut ineriartortitsiviusutut ilisimaneqartumut sanilliukkaanni takornariaqarnermi piumasarineqartut tunngaviusut allaanerulaarput, tassa imaaniiginnaratik aamma illoqarfinni inuillu ulluinnarni inuuffigisaanni aamma pisarput.

- Taamaammat takornariaqarnerulerneratigut takornarianik naapitsarnerit amerlanerulissapput. Tamanna inissaqartitsineq pillugu oqaloqatigiinnermi aamma sammisassaavoq.

Ingerlatsiviusut allileerusuttut

Nuummi akunnittarfinnik neriniartarfinnillu ingerlatsisut takornariaqarneruleriartornerani ineriartortitsinissamut periarfissat takuneqarsinnaapput.

Tamaaniittut nutaanik sanaartornissamik allilerinissamillu kissaateqaqisut, Kalaallit Nunaaanni Sulisitsisut siulittaasuat aamma Nuummi arlalinnik neriniartarfiuteqartoq, Krissie Winberg Berthelsen, oqaluttuarpoq.

- Kiffartuussinermik suliffeqarfinnut, suliffiutiminnik alliartortitserusuttunut sinnersaavugut. Taamaammat timmisartoqarfissuaqalerneratigut takornariaqarnerulernermik suliaqaqataanissarput qujanarpoq.

Sulisitsisut siulittaasuata aamma Nuummi neriniartarfinnik pingasunik piginnittup, Krissie Winberg Berthelsenip oqarnera naapertorlugu akunnittarfinnik neriniartarfinnillu illoqarfiit pingaarnersaanni pilersitsinissamut soqutiginnittoqangaatsiarpoq. Taamaaliornissamulli aamma annertuunik unammillernartoqarpoq. Assi © : Krissie Winberg

Taassumalu takornarianik tikilluaqqusisussat allilerinissaat kalaallinut angalasunut illoqarfimmi ajunngitsunik atugaqarnissaannut aamma tunngalluinnartoq erseqqissarpaa.

- Silarlukkaangat inuilluunniit allamik peqquteqarlutik Nuummut akunnikkaangata, nunatsinneersunulluunniit naammattunik inissaqartitsinnginnatta, misigisaq nuannersuusarnavianngilaq akunnilluni siniffissaqarnanilu neriffissaqarnaniluunniit, Krissie Winberg Berthelsen oqarpoq.

- Piumaarsinnaasut killiffigisassarinngisagut. Aammami nunatsinneersut takornarialluunniit taama pisinnaanngilagut.

Alliliinissaq ajornaatsuunngitsoq

Naalli akunnittarfinnik neriniartarfinnillu ingerlatsisut alliliillutillu sanaartorusukkaluartut tamanna ajornaatsuunngilaq.

Aqqutaanimi aporfissaqartoq, Krissie Winberg Berthelsen nassuiaavoq.

- Siullertut atorfinitsitsiniarnermi ajornartorsiuteqangaatsiarpugut. Nassaassaqanngivippoq. Taamaalilluta avataanit atorfinitsitsisariaqarpugut, tamannalu ajornakusoorunilu suliaq sivisuneruvoq.

Tamatuma saniatigut nutaamik sanaartorfissamik nassaarniarneq imaluunniit assersuutigalugu sutorniartarfimmik nutaamik ammaaniarluni inimik attartuinnarniarneq ajornakusoorsinnaavoq.

- Nuummi uliffinnik aallarnisaanissavissuarmut tunngavissaqarluaqaagut, inissaqanngilagulli. Attartugassat maannakkorpiaq akisoqaat, neriniartarfiuteqariinngikkaanni akunnittarfiuteqariinngikkaannilu aallartisarnissaq ajornakusoorluni, taanna oqarpoq.  

Tamatuma saniatigut Sulisitsisut siulittaasuata assersuutigalugu nunatamik tunisinermisuliaqarnerup ajornaannerulernissaa kissaatigaa.

Innuttaasut tusarniarneqassasut

Unnuisarfinnilli neriniartarfinnillu amerlasunik kissaateqartoqaraluarpalluunniit Nuummi innuttaasut tamatumani tusarniarnissaat pingaaruteqarpoq.

Aalborg Universitetimi lektori takornariaqarnermillu ilisimatusartoq, Carina Ren, taama oqarpoq.

- Illoqarfimmut sunik kissaateqarneq tamanut tusarniaassutigalugu apeqqutigineqartariaqarpoq. Illoqarfimmik allilerinermut kinguussaanngujoorluni malinnaaginnarani. Aamma ineriartortitsineq pisoq illoqarfiup inuisa kissaataannut naapertuunnersoq qulakkeerniagassaavoq.

Nivi Tapasbar Nuummi neriniartarfinni nutaanerpaavoq, taanna siorna decembarimi ammarpoq. Neriniartarfinnilli nutaanik ammaaniarneq inissaqarniarneq sulisussaqarniarnerlu pissutigalugit ilungersunarsinnaasoq, Sulisitsisut oqaatigaat. Assi © : Thor Bill / KNR

Kommuneqarfik Sermersuup Nuup ineriartorneranut 2035-mut periusissiaq suliaralugu ukioq manna aallartippaa, tassungalu atatillugu innuttaasut tusarfiginiarlugit aggersarpai.

Suliarli taanna ingerlaavartuusariaqartoq, Carina Ren erseqqissaavoq.

Oqaloqatigiinnerup ingerlaannartussaq, Visit Greenlandillu tamanna ingerlatereerpaa. Tamanna workshopertitsinerunngilaq, imaluunniit immersugassanik misissuinerunngilaq.

- Oqallinneruvoq ingerlaannartussaq, taamaaliornikkut takornariaqarnerup sumut ingerlanera aamma takornariaqarnerup nunatsinni ineriartornermut qanoq atorneqarsinnaanera malinnaaffigineqarsinnaallutik, taanna oqarpoq.

Piginnaasanik qanittukkut misissueqqissaartitsinerup saniatigut Visit Greenland aamma Ilulissani Qaqortumilu assingusunik misissueqqissaarnissamik piareersaateqarpoq.