Folketingimi ilaasortap nunatsinneersup Hans Egedemut eqqaassutissaq peerusukkaa

Ajoqersuiartortitap danskinit norskinillu kingoqqisup eqqaassutissaa serlersaarneqaqqammerpoq. Katersugaasiviliaanneqassasoq, Aki-Matilde Høegh-Damip kissaatigaa.
Nunatta oqaluttuarisaanera ilisimassallugu pingaaruteqartoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq. Hans Egedemulli Nuummi qaqqajunnaap qaavani eqqaassutissaqartariaqarani katersugaasiviliaanneqartariaqartoq, taanna isumaqarpoq. Assi © : Hans Peter Kleemann/Reuters/Ritzau Scanpix
Allattoq Ritzau
juunip 23-at 2020 10:20
Nutserisoq Hanne Petersen

Ajoqersuiartortitamut danskinit norskinillu kingoqqisumut, Hans Egedemut, eqqaassutissaq Nuummiittoq peerneqarluni katersugaasiviliaanneqartariaqarpoq.

Eqqaassutissaq taanna qalipaammik kuineqarluni "decolonize"-millu, tassa nunasiaajunnaarneq-mik allaffigineqarluni serlersaarneqareersorlu, Folketingimi ilaasortaq Siumumeersoq, Aki-Matilda Høegh-Dam, taama isummerpoq.

- Hans Egedemi ajoqersuiartortitaavoq, taannalu danskit kunngiata nunatsinnik nunasiartaarinninniarnerani aqqutissiuisuuvoq. Taassuma eqqaassutissaa ersareqaluni Nuummi qaqqajunnaap qaavaniippoq, taannalu nunasiaanitsinni qunusiarinnittarnermut takussutissaavoq. Aki-Matilda Høegh-Dam taama oqarpoq.

Hans Egede 1686-imi inunngortoq 1758-imi toquvoq.

Naggueqatigiit inuit kristumiussutsimut saatsinniarlugit nunarpullu nunasiartaariartorlugu nunatsinnukarsimanini ilisimaneqaatigaa.

Hans Egedep Nuuk tunngavilerpaa.

AAMMA ATUARUK Angut eqqaassutissamut serlersaarinermut atatillugu pasineqartoq

Nunatta oqaluttuarisaanera ilisimassallugu pingaaruteqartoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq. Kisianni Hans Egedemut Nuummi qaqqajunnaap qaavani eqqaassutissaqartariaqanngilaq. Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqarpoq, eqqaassutissaq taanna katersugaasiviliaanneqartariaqartoq.

Eqqaassutissanik serlersaarneq kusanaatsuliornerusoq, taassuma erseqqissarpaa.

- Taamaaliortoqarnerali inuit taanna pillugu oqallittariaqarnerannik ersersitsivoq. Inuit isumatsassimaarput.

- Nunarsuarmi tamarmi eqqaassutissarpaaluit piiarneqarput, nunatsinnilu assinganik illiortoqarnissaa piffissanngorunarpoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Folketingimi ilaasortap Inuit Ataqatigiinneersup, Aaja Chemnitz Larsenip, Hans Egedemut eqqaassutissamik serlersaarnermi oqqersuut paasinerarpaa.

Eqqaassutissap peerneqarnissaanik oqarnermut toqqaannartumik isumminngilaq. Inuilli qulaatiinnarlugit aalajangiisoqartarneranut ersersitsisuusoq, taanna oqarpoq.

- Nunatsinni pissutsinik allannguisariaqarnermut immaqa tunnganeruvoq, nunatsinnimi qanga pisimasut pillugit oqallittoqartariaqarlunilu siunissami qanoq iliornissatsinnut isummertariaqarpugut, Aaja Chemnitz Larsen.

Aamma atuaruk