Folketingimi ilaasortap nunatsinneersup Hans Egedemut eqqaassutissaq peerusukkaa
Ajoqersuiartortitamut danskinit norskinillu kingoqqisumut, Hans Egedemut, eqqaassutissaq Nuummiittoq peerneqarluni katersugaasiviliaanneqartariaqarpoq.
Eqqaassutissaq taanna qalipaammik kuineqarluni "decolonize"-millu, tassa nunasiaajunnaarneq-mik allaffigineqarluni serlersaarneqareersorlu, Folketingimi ilaasortaq Siumumeersoq, Aki-Matilda Høegh-Dam, taama isummerpoq.
- Hans Egedemi ajoqersuiartortitaavoq, taannalu danskit kunngiata nunatsinnik nunasiartaarinninniarnerani aqqutissiuisuuvoq. Taassuma eqqaassutissaa ersareqaluni Nuummi qaqqajunnaap qaavaniippoq, taannalu nunasiaanitsinni qunusiarinnittarnermut takussutissaavoq. Aki-Matilda Høegh-Dam taama oqarpoq.
Hans Egede 1686-imi inunngortoq 1758-imi toquvoq.
Naggueqatigiit inuit kristumiussutsimut saatsinniarlugit nunarpullu nunasiartaariartorlugu nunatsinnukarsimanini ilisimaneqaatigaa.
Hans Egedep Nuuk tunngavilerpaa.
AAMMA ATUARUK Angut eqqaassutissamut serlersaarinermut atatillugu pasineqartoq
Nunatta oqaluttuarisaanera ilisimassallugu pingaaruteqartoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq. Kisianni Hans Egedemut Nuummi qaqqajunnaap qaavani eqqaassutissaqartariaqanngilaq. Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqarpoq, eqqaassutissaq taanna katersugaasiviliaanneqartariaqartoq.
Eqqaassutissanik serlersaarneq kusanaatsuliornerusoq, taassuma erseqqissarpaa.
- Taamaaliortoqarnerali inuit taanna pillugu oqallittariaqarnerannik ersersitsivoq. Inuit isumatsassimaarput.
- Nunarsuarmi tamarmi eqqaassutissarpaaluit piiarneqarput, nunatsinnilu assinganik illiortoqarnissaa piffissanngorunarpoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Folketingimi ilaasortap Inuit Ataqatigiinneersup, Aaja Chemnitz Larsenip, Hans Egedemut eqqaassutissamik serlersaarnermi oqqersuut paasinerarpaa.
Eqqaassutissap peerneqarnissaanik oqarnermut toqqaannartumik isumminngilaq. Inuilli qulaatiinnarlugit aalajangiisoqartarneranut ersersitsisuusoq, taanna oqarpoq.
- Nunatsinni pissutsinik allannguisariaqarnermut immaqa tunnganeruvoq, nunatsinnimi qanga pisimasut pillugit oqallittoqartariaqarlunilu siunissami qanoq iliornissatsinnut isummertariaqarpugut, Aaja Chemnitz Larsen.