- Tamanna nunatsinni eqqartuussivimmi suliarineqassaaq. Taamaassaaq.

Energy Transition Mineralsip naalakkersuisullu akornanni taarsiissuteqarnissamik suliap isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussivimmi suliarineqannginnissaanik aalajangiisoqareersorlu, Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiuuteqarnermut, Inatsisinik atortitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen (IA) taama oqarpoq.

Aammattaaq danskit naalagaaffiat suliami akuliutissanngilaq, soorlu Australiamiut aatsitassarsiorfiutaata tamanna kissaatigisimagaluaraa.

Aalajangerneq kingusinnerusukkut isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussivimmi suliarineqartussaannginneranik isumaqanngilaq. Maannakkulli eqqartuussivinni suliarineqassaaq.

- Aalajangiineq paasigatsigu atuarlugulu nuannaaqaagut, Naaja Nathanielsen aalajangiineq pillugu oqarpoq nangillunilu:

- Oqartuaannarnikuuvugut suliaq tamanna Danmarkimi eqqartuussivimmi aalajangiiffigineqarsinnaanngitsoq, aamma oqartoqartuaannarnikuuvugut danskit naalagaaffiat suliassamut akulerutissanngitsoq. Tamanna nunatsinnut tunngasuuvoq. Tamanna nunatsinni eqqartuussivimmi aalajangigassaavoq.

Australiamiut aatsitassarsioqatigiiffiata Energy Transition Mineralsip (ETM), taamani Greenland Mineralsimik taaneqartartup, naalakkersuisut 80 milliardit koruuninik akiliinissaannik piumaffiginninneranit ukiut pingasut qaangiuttut aalajangiineq tamanna pivoq.

Kuannersuarni piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaateqaramik naalakkersuisunit itigartinneqarnertik tunngavigalugu taamaaliorsimapput.

Greenland Minerals 2007-imi Kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiorfiliornissamut periarfissanik misissuinissamut Danmarkimit nunatsinniillu akuersissuteqarfigineqaraluarpoq. Tassani aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanissaq pilersaarutigaat.

Inatsisartunili amerlanerussuteqartut uranimut inatsit nutaaq aqqutigalugu nunatsinni uranimik piiaaneq inerteqqutaassasoq 2021-mi aalajangermata, tamanna unitsinneqarpoq.

ETM-ip aatsitassarsiorfissatut pilersaarutaani uranimik radiop qinngornerinik akulinnik allanik saniatigut piiaanissaq uranimut inatsimmut akerliuvoq. Taamaattumik suliniut taamaatinneqarpoq, tamannalu pillugu aatsitassarsioqatigiiffik taarseeqqusivoq.

Utaqqiuarsinnarneq

isumaqatigiissitsiniarfimmut suliassanngortitsinerup saniatigut ETM aamma Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut Københavnillu eqqartuussivianut suliassanngortitsivoq.

Taamaattumik naalakkersuisut Naaja Nathanielsenillu suliaq taarsiissutissanik piumasaqarnermut tunngasut eqqartuussivinni suliarineqarnissaat maanna utaqqivaat.

- Tunngavissaqarluarpugut. Eqqartuussivimmut suliassanngortitsigaangatta soorunami allaavoq. Imaassinnaavoq allanik tunngavilersuuteqartoqartoq, taanna oqarpoq.

Naalakkersuisut ETM-ip piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaataanut itigartitsinermikkut inatsisinik malinnissimanerat erseqqittoq, taanna isumaqarpoq.

- Taamaattumik isumaqarpunga pissutissaqanngitsut, neriuppungalu eqqartuussiviup aamma tamanna paasiumaaraa, taanna oqarpoq ilassutigalugulu:
- Suliaq nunatsinnut tunngasuummat, Københavnimi eqqartuussivik suliaq suliarisinnaanagu aalajangerumaartoq aamma neriuutigaara.  

Suliat qaqugu aallartissanersut suli ilisimaneqanngilaq.

- Suliaq una ukiuni pingasuni naammassiniarneqarpoq. Taamaattumik suliat uku qaangiunnissaat inunnit pisariaqartinneqarnera paasilluarsinnaagaluarlugu, suliat ukiorpassuit naammassiniarsarineqarsinnaanissaat naatsorsutigaara, taanna oqarpoq.  

Eqqartuussiviit isumaqatigiissitsiniarfiat suli periarfissaasoq 

Energy Transition Mineralsikkulli suliamut allaanerusumik isiginnittaaseqarput.

Taakkumi isumaqarput, eqqartuussiviup aalajangernera suliakkiissutiminnut iluaqutaassasoq. Isumaqatigiissitsiniarnerullu unitsikkallaannarneqarnera maluginiarpaat.

Aatsitassarsiorfiup pisortaanera Daniel Mamadou KNR-imut allakkatigut akissuteqarluni taama oqarpoq.

- Suliamik suliaqarsinnaaneq pillugu isumaqatigiissitsiniartarfimmit qanittukkut aalajangiineq , ETM-ip danskit kalaallillu naalakkersuisuinut 2024-mi ukiakkut siunnersuutaanut naapertuuppoq. Eqqartuussivik aamma taamatut maanna aalajangerpoq, tamannalu ajunngitsumik angusaqarnissatsinnut soorunami qularutiginninnginnerulissutigaarput. Suliassap uagutsinnut angusaqarfiulluarnissaa upperilluinnarparput, tamannalu anguniassavarput.

Aammattaaq Kuannersuarni suliniutip “suli aallartinneqannginnera”, ajusaarutigaa.

- Suliniut naapertuilluanngitsumik unitsinneqarpoq, taamaattumik kalaallit qallunaallu politikeriisa oqartussaasuilu isumaqatigiinniaqatiginissaat sulissutigaarput. Suliniut Kalaallit Nunaannut annertuumik periarfissiivoq siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliffiit, attaveqarnermut aningaasaliinerit akileraarutinillu isertitat aqqutigalugit aningaasaqarnikkut naleqartitsillualersinnaalluni, Daniel Mamadou oqarpoq.