Urani naaggaaraat: Inatsisartuni akuersisut amerlanerussuteqaqqalaartut

Nunatsinni uranimik misissuisinnaaneq, ujaasineq piiaasinnaanerlu inerteqqutinngorput.

Naalakkersuisut inerteqquteqarneq pillugu siunnersuutaat Inatsisartuni akuerineqarpoq.

Siumup Atassutillu amerlanerussuteqaqqalaarlutik aatsitassanik uranitalinnik piiaaqqusinngilluinnarneq 2013-imi atuukkunnaarsitsinerat assigalugu, Inuit Ataqatigiit Nalerarlu amerlanerussuteqaqqalaarlutik inerteqquteqaqqilerput.

Inuit Ataqatigiit Naleqqallu qineqqusaarumminni pingaarnersaq taamaalillutik pivisunngortippaat.

Aatsitassanut naalakkersuisup Naaja Nathanielsenip (IA) Inatsisartunut qinerseqqammitsiaannartugut uranimik piiaanissamut inerteqquteqalernissaq apriilimi siunnersuutigaa. Inatsisissatut siunnersuut tusarniaassutigineqaqqaariarluni kingorna Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni saqqummiunneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Uranimik inerteqquteqarniarneq alloriarfiusoq illuatungiliuttulli itigartitserusuttut

Inatsisartuni ukiakkut ataatsimiinnerminni oqallissutigingaatsiarpaat.

Siumut Demokraatillu akerliusorujussuupput. Atassut qeqqaniippoq siunnersuutigalugulu, inerteqqutip atuutilinnginnerani urani pillugu inunnik taasititsisoqaqqaassasoq.

Uranitalinnik piiaanissamut inerteqqummi illuatungiliuttut Atassutillu marlussunnik ernumagisaqarput. Siullermik nutaamik minneruffissamik killeqartitsineq. Imatut paasillugu uraniunngitsumik ujaasigaanni uranimik qanoq angitigisumik piiaasinnaanermik naalakkersuisut killiliiniartut-tassa piiaanermi urani sinnerutuugaangat. Killiliussaq atuuttinneqarpoq Kalaallit Nunaata ataani arlalippassuartigut radioaktiiviusunik grundstoffeqarmat.

Misissueqqaarnerit, ujaasinerit atuinerilluunniit uraniunngitsumut sammippata uranimik akoqarnera agguaqatigiissillugu tonsimut 100 gram-i sinnissanngilaa, tassa inatsit nutaaq malillugu 100 ppm. Nunami piiaaffinni oqallisigineqarnerpaami Kuannersuarni saviminissaq 300 ppm-imik uranitaqarpoq.

Illuatungiliuttut minneruffissamik killiliunneqartoq ernumanartoqartippaat.

Illuatungiliuttut aamma isumakuluutigaat, inatsit atorlugu qinngornernik ulorianartunik akullit allat soorlu thorium aamma Naalakkersuisut inerteqqutigilissagaat.

Tamatuma saniatigut illuatungiliuttut aamma aningaasaliisartut Kalaallit Nunaanniit qimaatinneqarnissaat annilaanngatigaat.

Taamatut isumakulunneq Kommune Kujallermi ujarassiuup aatsitassallu pillugit siunnersortip, Ole Christiansenip taperserpaa.

- Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni kanngussaqarfinni guulteqarfinnilu aatsitassarsiorneq annikilleriassaaq. Malittarisassat taama ittut kingunerannik aamma ingerlatsiviit tunuarsimaarnerulersinnaapput. Tassa aatsitassanut tamakkununnga aningaasaleerusussuseq annikilleriassaaq, KNR-imut taanna oqarnikuuvoq.

Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermullu ataatsimiititaliami Siumut aamma Atassut allannguutissamik siunnersuuteqaraluartut, taakkua Inuit Ataqatigiit aamma Naleqqap soqutiginngilaat.

Kalaallit Nunaanni urani takisuumik oqaluttuassartaqarpoq

Uranip naaggaarluinnarnissaata atorunnaarsinneranit ukiut arfineq pingasut qaangiuttut, inerteqqutaajunaasinneqaqqippoq. 

Uranilu aatsaat akerleriissutaalinngilaq. Nunatta oqaluttuarisaanerani uranip oqaluttuassartaa imatut isikkoqarpoq:

• 1953:  Piiakkat uranimik akoqanngilluinnarnisaat atuutsinneqalerpoq. Ukioq taanna aamma Kalaalit Nunaat Danmarkip naalaggaaffiani amtitut inissippoq. 
• 1955: Narsap eqqaani Kuannersuit uranimik nassaarfiupput. Qitiusumik Ilisimatusarfik Risø tamatuma kingorna arlaleriarluni missuisarpoq. 
• 1957: Kuannersuit Risømut uranimik pilersuisinnaagunarmat, professor Niels Bohr Narsami ataqqinaammik innuttaalerpoq.
• Aatsitassanulli oqallisaanerat 2013imi Aleqa Hammond Naalakkersuisunut siulittaasunngormat sakkortuseqqippoq. 
• 24. oktober 2013: Piiakkat uranimik akoqanngilluinnarnissaat Inatsisartuni amerlanerussuteqaqqalaartunit itigartinneqarpoq: 15it akuersisut 14it akerliupput. Siumut aamma Atassut akuersisut Inuit Ataqatigiit, Demokraatit, Partii Inuit Hans Enoksenilu akerliupput.
  
  Taamaalilluni aatsitassarsiornermi uranik allanillu qinngornernik ulorianartunik akullit piiarniarnerannut qinnuteqaatit Naalakkersuisut nalilersorsinnaalerpaat.  
  
  Naalagaaffeqatigiinnerup iluani aamma piiakkat uranimik akoqanngilluinnarnissaannik isumaqatigiinneq, Kalaallit Nunaata unitsillugu. Kalaallit Nunaat taamaalilluni – pappialat naapertorlugit – uranimik avammut nioqquteqalersinnaavoq. Danmarki akerliliivoq. Taamani statsministeri Helle Thorning-Schmidt isumaqarpoq, uranimik nioqquteqarnissaq, illersornissamut atatillugu isumannaallisaanermut tunngasuummat Danmarkip akornusersinnaasariaqaraa.
  
  Tamatuma kingorna Danmark Kalaallit Nunaallu isumaqatigiinniaqatigiillutik, kisermaassillutik nunanik aqutsisut peqqarniitsut sakkussamikkut aaqqissuussaannut imaluunniit ingasaassinianut uranitalinnik nioqquteqartoqannginnissaa isumaqatigiissutiginqarpoq. 
• 19. januar 2016: Uranip Kalaallit Nunaanneersup siunissami avammut nioqqutiginerani malittarisassat Kalaallit Nunaata Danmarkillu isumaqatigiissutigaat.
• 18. decembari 2020: Aatsitassarsiutileqatigiiffik Greenland Minerals piiaalernissaminut annertuumik iliuuseqarpoq: Ingerlatsiviup nunamik qaqutigoortunik akulimmik taamaalillunilu Kuannersuarni uranitalimmik piiaanissani pillugu tamanut tusarniaanissaminut akuerisaanikuuvoq. Taamani naalakkersuisooqatigiit Siumut, Demokraatit kiisalu Nunatta Qitornai suliariniagaq tamanut tusarniaatigisassanngortippaat. 
• 2021mi februaarimi Kujataani innuttaasut tusarniaaviginqarput, tassanilu piiaaniarneq akerlerineqaqaluni. 
  
  Kuannersuit pillugit suliaq Inatsisartuni politikerit tupaallaatigisaannik sakkortuuliuutigineqalerpoq: Siumumi siulerrsuisut sivisuumik nangaarpalaarlutillu uranip tunisassiarinissaanut ersarluttumik isummertarlutik. Tamanna pillugu naalakkersuisooqataasut Demokraatit nipituuliorlutik naalakkersuisooqatigiit qimappaat. 
  
  Illuatungiliuttut Inuit Ataqatigiit pasitsallutik sakkortuumik uranimik piiaaniarnermut akerliunertik suaarutigaat. Piffissaq sioqqullugu Kim Kielsen Inatsisartunut qinersititsivoq.
   
• 6. april 2021: Qinersinermi Inuit Ataqatigiit ajugaapput. Ulloq taanna aamma kommunemut qinersisoqarpoq, Kujataanilu Siumup borgmesteriutitaa Stine Egede (IA) taarserneqarluni.