Uranimik inerteqquteqarniarneq alloriarfiusoq illuatungiliuttulli itigartitserusuttut

Uranimik inerteqquteqarneq nunatsinni 2013-imi atorunnaarsinneqartoq uteqqittussanngorpasilerpoq.

Aatsitassanut naalakkersuisummi, Naaja Nathanielsenip (IA) uranimik inerteqquteqarnissamut siunnersuutaa Inatsisartuni oqallisigineqarpoq.

Siunnersuummullu tapersiisut akerliusunit amerlanerorpasipput.

Siunnersuut Inatsisartuni marlunngornermi aappassaaneerneqarpoq, tamannalu naalakkersuisoqatigiit illuatungiliuttullu akornanni sakkortuumik oqallitsitsivoq.

Illuatungaani Inuit Ataqatigiit Nalerarlu siunnersuummut akuersiniarput.

AAMMA ATUARUK Uranimut inatsisissatut siunnersuut Atassutip tapersersoraa

Atassut siunnersuummut aamma tapersiivoq, taamaakkaluartorli inuussutissarsiornermi atugassarititatut killiliussat patajaatsuusut nalinginnaasumik pisariaqartinneqarnerat oqariartuutigaa.

Illuatungaanilu illuatungiliuttut partiivi, Siumut Demokraatillu qularisaqarnerupput. Taakku siunnersuut itigartitsissutigerusuppaat, eqqaavimmullu igitsikkusullugu.

Illuatungiliuttut siunnersuut aningaasaliisunut nunatsinnit qimaatitsinissaa ernumassutigaat.

Aatsitassarsiornermi piiagassat qanoq uranitaqartigisinnaanissaata killeqarnissaat Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutigaat.

Uraniunngitsumik piiarusuttoqartillugu piiarneqarusuttut agguaqatigiisillugu tonsimut 100 gramimit, 100 ppm-imit, oqinnerusumik uranitaqarpata, misissueqqaarnerit, ujaasinerit piaanerillu inerteqqutaanavianngillat.

Pinngoqqaatit ulorianartunik qinngornillit nunatsinni sumiiffiinni amerlanerni nunap ataaniinnerat pissutigalugu killiliisoqarpoq.

Kuannersuarni saffiugassat 250 ppm-ip missaannik uranitaqarput, 800 ppm-illu missaannik thoriummitaqarlutk.

Siumut Demokraatillu killiliineq pingaartumik akerleraat.

Killiliineq qinngornernillu ulorianartunut allanut inerteqquteqarneq

Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani killiliussaq taanna sumi inissisimasariaqarneranik Inuit Ataqatigiit Siumumut apeqquteqarpoq.

Siumulli aalajangersimasumik killileerusunngilaq, tamannalu ataatsimiititaliami annerusumik oqallisigineqartariaqarnerarlugu.

Partiilli ataatsimik isumaqatigiissuteqarput. Siunnersuummi paragraf 2 Inatsisartut aatsitassanut inuussutissanullu tunngasunut ataatsimiititaliaanit suliarineqaqqaarluni Inatsisartunit pingajussaaneerneqassaaq. Siunnersuut marlunngorpat tulliani naggataasumik pingajussaaneerneqassaaq.

AAMMA ATUARUK SIK: Uran skal ikke stå i vejen for arbejdspladser

Siunnersuummi paragraf 2 Naalakkersuisut uranimut inerteqquteqarnissaat allanut uraniunngitsunut, qinngornernik ulorianartunut tunngasunut aamma atuutinneqarsinnaanersoq aalajangiinissaannut tunngavoq. Taanna assersuutigalugu tassaasinnaavoq thorium taanna aamma qinngornernik ulorianartunik akoqarpoq.

Naalakkersuisut thoriumimik aamma inerteqquteqalissagunik tamanna aatsitassarsiornermut suliniutinut arlalinnut sunniuteqarsinnaavoq.

Aatsitassarsiornermik suliniutit uku sunnerneqarsinnaapput:

• Kuannersuit - uran 250 ppm aamma thorium 800 ppm.
• Sarfartoq – Thoriumimik 1.000 ppm missaanik akoqarpoq.
• Motzfeldt sø – Kisitsisit maanna atuuttut eqqortuunersut paasiniarlugu arlalinnik misissuisoqarlunilu misissueqqissaartoqassasoq Naalakkersuisut allapput, maannakkut kisitsisit malillugit uranimik 70 ppm aamma thoriumimik 120 ppm akoqarpoq.
• Qaqqaarsuk – Thorium 1.000 ppm missaaniippoq.
• Milne Land – Thorium 1.000 ppm missaaniippoq.
• Tikiussaq – Thorium 1.000 ppm missaaniippoq

Uranimik inerteqquteqarnerup misissuinissamut akuersissutaareersut sunniiviginavianngilai.