Aatsitassanut Naalakkersuisoq: Aatsitassarsiornissamut aap uranimut Kuannersuarnullu naagga
Kuannersuarni aatsitassarsiornissamik suliniut tusarniaassutigineqarpoq. Tusarniaaneq siorna decembarip ulluisa 18-ianni aallartippoq juunillu ulluisa aallaqqaataani unittussaalluni.
Tamanna allanngunngilaq. Nunatsinnili uranimik piiaanissamut akuersinngilluinnarnissaq iliuuseqarfigineqarsinnaavoq.
Aatsitassanut naalakkersuisoq nutaaq, Naaja Nathanielsen Inuit Ataqatigiinneersoq oqarpoq.
Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfiit: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq
- Greenland Mineralsimut tunngatillugu piiaanissamut qinnuteqaataanut tunngatillugu tamanut ammasumik tusarniaanissaq pilersaarutaareerpoq, taassumalu naammassineqarnissaa soorunami peqataaffigissavara, aatsitassanut naalakkersuisoq tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Inatsisartut nunatsinni uranimik piiaanissamut akuersissuteqanngilluinnarnissaq 2013-imi atorunnaarunnaarsippaat. Tamanna Kuannersuarni uranimik piiaasoqarsinnaanissaanut ilaatigut ammaavoq.
Uranimulli akuersissuteqanngilluinnarnissaq atuuleqqissinnaavoq.
- Ukioq manna akuersaanngilluinnarnissamut siunnersuummik saqqummiussisinnaanissaq naalakkersuisooqatigiit naatsorsuutigaat, taassumalu Inatsisartuni oqallisigineqarnissaa qilanaaralugu, Naaja Nathanielsen oqarpoq.
Kuannersuit Inatsisartunullu qinersineq
Aatsitassarsiornermut suliniut pissutigalugu ullumikkut nutaamik aatsitassanut naalakkersuisoqarlutalu nutaanik Inatsisartoqarpugut.
Qinersinissap suaarutigineqannginnerani aatsitassarsiornissamut suliniutip tusarniaassutigineqarnissaa pillugu sakkortuumik oqallittoqarpoq.
Naalakkersuisut tusarniaanertik decembarip ulluisa 18-ianni aallartippaat. Tamanna inuit, partiit suliniaqatigiiffiillu assigiinngitsut qisuariaateqarfigaat.
AAMMA ATUARUK Greenland Mineralsip eqqartuussissuserisut aatsitassarsiornermik suliniummik misissuisikkai
Aatsitassarsiornissamut suliniut avatangiisinut kingunissanik naliliinerminnik inaarutaasumik akuersissuteqarfigineqarnissamut arriitsumik suliarineqarsimavoq, tusarniaasoqalernissaanullu Naalakkersuisunit akuersissuteqarfigineqarluni. Tamanna aatsitassarsiutileqatigiiffimmut Greenland Mineralsimut alloriarneq pingaaruteqarluinnarpoq.
Siumumili ilaasortat ilaasa tusarniaasoqarnissaa kinguartinneqarusuppaat. Inuiaqatigiit suliniummut atatillugu naammattunik ilisimasaqanngitsut, partiip siulittaasuata tullersortaata, Vivian Motzfeldtip oqaatigaa, tamanna naak Siumut aatsitassarsiornermut suliniummut tapersersuisuugaluartoq.
Tamanna partiip naalakkersuisooqataasut Demokraatit kamaatigaat. Tamanna taakkununnga naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissutaannut uniuunneruvoq. Taamaammat partiip suleqatigiinnertik unitsippaat naalakkersuisoqatigiillu Siumut Nunatta Qitornaalu qimallugit tunuarlutik. Kim Kielsen aamma Vittus Qujaukitsoq ikinnerussuteqartumik naalakkersuisoqatigiinni kiserngorupput.
Tamanna qinersinissap eqqarsaatigineqalerneranut aallartitsivoq, tamatumalu kingunerisaanik Inatsisartut immikkut ittumik qinersisoqarnissaa isumaqatigiissutigaat. Inatsisartunut apriilip ulluisa arfernanni qinersinermi Inuit Ataqatigiit qinigaangaatsiarput.
Inuit Ataqatigiit qineqqusaarnerminni Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut suliniutip unitsinneqarnissaa ilaatigut qineqqusaarutigaat.
Naaja Nathanielsenip suliniutip unitsinneqarnissaanut periarfissat misissorai
Inuit Ataqatigiit maanna Naleraq Naalakkersuisoqatigaat. Taakkulu aatsitassarsiornissamik suliniutip unitsinneqarnissaa neriorsuutigaat – tamanna naalakkersuisoqatigiinnissamik isumaqatigiissutaanni aamma allassimavoq. Aatsitassanut naalakkersuisunngortup tamanna qanoq ililluni unitsissinnaanerlugu maanna misissornialerpaa.
- Isertussanngilara tamatuma ingiaqatigisaanik uranimik piiaanissap pinngitsoortinnissaanut – aamma Kuannersuarni suliassamut tunngatillugu – inatsisip aamma aatsitassarsiorluni misissuinissamut akuersissutip killissaasa iluanni periarfissat suunersut nalilersussagakkit, Naaja Nathanielsen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Inuit Ataqatigiit: Siuttunngussagutta Kuannersuarni suliniut unitsissavarput
Taassuma Inuit Ataqatigiit nunatsinni aatsitassarsiornissamut akerliunngitsut uranimulli akerliusut erseqqissaatigaa.
Aatsitassarsiorfinnik ingerlatsinissaq angerparput aammalu urani naaggaarlugu. Aningaasaliiumasut tikilluaqquagut aammalu innuttaasunut inuiaqatigiinnullu iluaqutaasumik suliassanik ineriartortitsiniarluta. Killissat isumaqatigiissutaareersut iluanni sulivugut aammalu allatut eqqarsaateqarsimanngisaannarluta. Aamma suliassat pissanganartorpassuit nunarput tamakkerlugu siaruarsimasut, pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik ilaqanngitsut, ullut tamaasa nuannaarutigaagut.
