Greenland Mineralsip pisortaa, Jørn Skov Nielsen apersorneqarusunngilaq. Assi: KNR / Malik Brøns

Greenland Mineralsip eqqartuussissuserisut aatsitassarsiornermik suliniummik misissuisikkai

Greenland Mineralsip Kuannersuarni aatsitassarsiornissamik suliniut ernummatigaa - maannalu eqqartuussissuserisunit ikiorneqarusuppoq. Pisortaq apersorneqarusunngilaq.

Greenland Minerals Narsap eqqaani Kuannersuarni aatsitassarsiornermik suliniuteqarnini ingerlatiinnarusuppaa.

Aatsitassarsiornissamut suliniut maanna juunip ulluisa aallaqqaataata tungaanut tamanut tusarniaassutigineqarpoq.

Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:

  • Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
  • Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
  • Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
  • Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
  • Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.

Tusarfiit: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq

Aatsitassarsiutileqatigiiffimmit nalunaarut naapertorlugu Naalakkersuisunngortoq oqaloqatigerusuppaat. Greenland Mineralsilu ”Kuannersuarni aatsitassarsiornermik suliniutip ineriartuinnartissinnaaneranut pisinnaatitaaffimminik inatsisitigut siunnersorneqarniarpoq”.

Tamanna aatsitassarsiutileqatigiiffiup pappialanik nalilinnik niuffaffimmi tallimanngornermi nalunaarutigaa.

- GGG (Greenland Minerals aaqq.) piiaanissamut qinnuteqaateqarpoq dansk seniorimiillu eqqartuussissuserisumit aatsitassarsiornissamut atatillugu inatsisitigut pisinnaatitaaffinnik siunnersorneqarniarluni, aatsitassarsiutileqatigiiffik allappoq.

Aatsitassarsiutileqatigiiffik Inuit Ataqatigiit Nalerarlu naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissumminnik tallimanngormat saqqummiussereersut taama nalunaaruteqarpoq.

AAMMA ATUARUK Aatsitassarsiutileqatigiiffiup Naalakkersuisunngortussat Kuannersuit pillugit oqaloqatigerusukkai

Inatsisartunummi qinersisoqarnerata kingunerisaanik suliniut unitsikkallarneqaratarsinnaalerpoq. Inuit Ataqatigiimmi qinersisoqarnerani taaguunneqarnerpaapput.

IA-mmi Naleraq peqatigalugu aatsitassarsiornermik suliniut uranimik piiaanermik ilaqarnera pissutigalugu unitsinniarpaa.

Ersarinnerusumik oqaatigalugu partiip marluk aatsitassanik radioaktivitaqartunik piiaanissap inerteqqutigineqalernissaanut inatsiliornissap sulissutigineqarnissaa naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissutigaat.

Politikerinut qinigaaqqammersunut saqqummiussiniartoq

Tamatuma kingunitsianngua Greenland Mineralsip piginneqataassutai appariapiloorput. Aatsitassarsiutileqatigiiffiullu Naalakkersuisunngortussat Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut suliniut unitsinneqaratarsinnaasoq pillugu oqaloqatiginiarlugit pappialanik nalilinnik niuffaffimmi nalunaarutigaa.

Greenland Mineralsip nalunaaruteqarnermini GGG-p (Greenland Mineralsip aaqq.) inatsisitigut pisinnaatitaaffimi isumalluutimilu – piiaanissamut akuersissuteqarfigineqarnissamut pisinnaatitaaffik ilanngullugu illersorneqarnissaat atortinneqarnissaallu oqaloqatigiinnermi ukkatariniarai allappaa.

AAMMA ATUARUK Greenland Mineralsimi piginneqataassutit nalikilleqalutillu niuerutaajunnaarallartut

KNR-ip Greenland Mineralsip pisortaa, Jørn Skov Nielsen apersorniarsarigaluarpaa. Taannali apersorneqarusunngilaq. Taassumali pisortaanerup, John Mairip allagaa mailikkut nassiunneqartoq innersuussutigaa.

KNR-ip eqqartuussissuserisut pisinnaatitaaffiinut atatilugu qanoq oqarnersut aamma Greenland Mineralsip Namminersorlutik Oqartussallu 2011-mi isumaqatigiissutaat, tassa Naalakkersuisut piiaaneq qinngornernernik ulorianartunik ilaqassappat qinnuteqaat nammineerlutik aammalu arlaannik tunngaveqanngitsumik imaluunniiit sumilluunniiit tunngaveqanngitsumik itigartitsisinnaanermut pisinnaatitaanerat pillugu qanoq oqarnersut apeqqutigerusukkaluarpai.

Greenland Mineralsip Naalakkersuisunngortut mailikkut pilluaqquai.

- Suliniut annertooq annikitsualuttalersorlugu qinigaaqqammersunut saqqummiunnissaa qilanaaraarput, taamaalillutik suliniutip ilippanartutai kalaallillu inuiaqatigiivinut tapiissutissai nalilersorsinnaassavaat.

Isummersuutit