Aatsitassarsiutileqatigiiffiup Naalakkersuisunngortussat Kuannersuit pillugit oqaloqatigerusukkai
Aatsitassarsiutileqatigiiffik Greenland Minerals nunatsinni naalakkersuiusunngortussanik Kuannersuarni aatsitassamik suliniut pillugu oqaloqateqarniarpoq.
Tamanna aatsitassarsiutileqatigiiffiup pappialanik nalilinnik niuffaffimmi tallimanngornermi nalunaarutigaa.
- Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassat qaqutigoortut pillugit 2007-mili suliniuteqarpoq.
- Aatsitassarsiutileqatigiiffiup naalakkersuisunngorumaartussanik suleqateqarnissamik qilanaarpoq, Greenland Minerals tusagassiuutinut nalunaarpoq.
AAMMA ATUARUK Greenland Mineralsimi piginneqataassutit nalikilleqalutillu niuerutaajunnaarallartut
Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfiit: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Aatsitassarsiutileqatigiiffiup piginneqataassutai inatsisartunut qinersinerup kingorna pingasunngornermi 40 procentinik nalikillipput, 2021-milu ataatsimut isigalugu 60 procentinik nalikillillutik.
Aatsitassanik piaanissamut suliniut taamatinneqarataannaavoq, Inatsisartunut qinersimi ajugaasut Inuit Ataqatigiit suliniummut akerliummata, aatsitassaq piiarniarneqartoq uranitaqarmat.
IA-llu tamanna pillugu aalajangiusimaannarnini erseqqissaatigeqqissimagaa, Greenland Minerals aningaasaliisuminut nalunaarummini erseqqissaavoq.
AAMMA ATUARUK Savaatillip Aviâjap IA-kkut ajugaanerat nuannaarutigaa: Soorlu juullimi iterluni
Aatsitassat qaqutigoortut elektronikkiliornermi atorneqartartut pingaarnertut piiarneqarniarput. Uran, zink fluoritilu tapertatut piaarneqarniarput.
Tapertartut piiarneqarniartut suliniutip aningaasaqarneranut aalajangiisuunngitsut taakkulu aatsitassat qaqutigoortunik piiaanermi aningaasartuutikillisaataajumaartut, Greenland Minerals ilisimatitsivoq.
Suliniut taanna qineqqusaarnermi pingaarnertut oqaluuserineqartunut ilaavoq, aallartinneqarpammi pinngortitamut avatangiisimullu sunniuteqarnissaannut isumakuluutigineqarmat.
Kalaallit Nunaatalu aningaasaqarneranut annertuumik iluaqutaajumaartoq, aatsitassarsiornissamik suliniummut tapersersuisut isumaqarput.
Suliniut suliffinnik 300-nik pilersitsisinnaasoq, aatsitassarsiutileqatigiiffik ilisimatitsivoq.
Inuit Ataqatigiit partiinik sorlernik suleqateqalissanersoq suli ilisimaneqanngilaq.
IA amerlanerussuteqarnissamut Naleqqamik suliniummut aamma akerliusumik suleqateqarsinnaavoq.
