Savaatillip Aviâjap IA-kkut ajugaanerat nuannaarutigaa: Soorlu juullimi iterluni
Aviâja Lennert Kuannersuarnit 40 kilometerit missaannik ungasitsigisumi hiisterluni Tasiusami savat alakkarterpai.
Taassuma uini Klaus Frederiksen peqatigalugu savaateqarfitsik 600-t missaannik savaqartoq ingerlataraa. Taanna Narsap qeqertaasaata avannarpasissortaaniippoq.
Aviâja qinersineq neriuuteqarnermisulli inerneqarumaartoq neriuutigalugu marlunngormat unnukkut innarpoq.
- Ippassaq ullaakkut iterama soorlu juulliaqqatut illuni, poortugarsiassaq suussavamita. Innarama taamatut eqqarsarpunga, aqagu ullaakkut juulliaraq poortugarsiassara suussavamita taamatut takorloorlugu.
- Ullaakkut iterama paasillugu IA ajugaasoq soorunalimi qissasiinnarpunga annakkuummingaarama.
Kuannersuit ernumassutiginerat
Taassumami ilaquttanilu Kuannersuarni aatsitassarsiornerup aallartinnissaa ernumassutigisimavaat. Tassanimi aatsitassarsiutileqatigiiffik, Greenland Minerals aatsitassanik qaqutigoortunik uranitalimmillu piiaarusuppoq.
Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Minerals aatsitassarsiornissamut akuerineqassanersoq - qaqugu tamanna pissanersoq ilisimaneqanngilaq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Suliniut taanna Aviâja Lennerthip ilaqutaasalu akerleraat, tassami aatsitassarsiorfimmit pujoralannik savaateqarfimminnukaasoqarnissaa annilaangagaat. Aammattaaq immap aatsitassarsiorfimmit eqqakkanik sunniivigineqarnissaa annilaangassutigalugu.
Greenland Mineralsimmi aatsitassarsiorfimmit imeq atoriigartik Ikersuarmut savaateqarfiup kangerluaniittumut aamma aniatittarniarpaa.
AAMMA ATUARUK Múte B. Egede apriilip qiteqqunnerani isumaqatigiissusiussangasoq
Inuit Ataqatigiilli qinigaaneratigut aatsitassarsiornissamut suliniut maanna qularnarsivoq. IA-mmi suliutip unitsinneqarnissaa qineqqusaarutigaa.
Meeqqat aamma nuannaartut
Aviâja Lennertillu partii sorleq qinerniarnerlugu qularutigisimanngilaa. Tassa Inuit Ataqatigiit.
Taassuma meeqqani pingasut piareerunik savaateqarfimmik ingerlatsilernissaat aamma neriuutigaa.
Aviâja Lennert uinilu pingasunik meeraqarput, taakkulu 21-nik, 19-inik aqqaneq-marlunnillu ukioqarlutik.
AAMMA ATUARUK Naleraq isumaqatigiinniarnissamut piareersartoq
- Angajulliit savaatiliorusupput nukarlerlu uumasut nakorsanngorniarusuppoq. Aamma meerartagut ippassaq assut nuannaarrapput paasillugu aatsitassarsiornissaq unissasoq. Takusinnaallugu meeqqat nuannaartut assut attortinnarpoq.
- Imatut oqalulerlutik: ”Imaallaat tassa maani nunaqaannassaagut.”
- Taamatut meeqqanut allaat taama oqaluttut uannut eqqarsarnarpoq meeqqanut qanoq sakkortutigisimasoq taamatut aatsitassarsiornissaq eqqarsaatigalugu.
Borgmesteri nutaaq neriuuteqalersitsisoq
Aviâja Lennert savaateqarnerup saniatigut Qassiarsuup atuarfiani atuartitsisarpoq. Tamatumalu saniatigut takornarialerinermik suliffeqarfimmik namminersortuulluni takornariat nunatta kujataani savaateqarfimmik ingerlatsinermik misigisaqarnissaannik neqerooruteqarfigisarpai.
Taannalu Campus Kujalleq aqqutigalugu marsip ulluisa pingajuanni serviceøkonomitut ilinniakkamik aamma naammassisaqarluni.
Inuit Ataqatigiit 9.912-init taaguunneqarlutik Inatsisartunut qinersinermi ajugaapput. Kommune Kujallermi kommunimut qinersinermi Siumut borgmesteritut atuuffimmit aamma taarserneqarpoq.
Inuit Ataqatigiinnit Stine Egede kommunimut qinersinermi taaguunneqarnerpaavoq. Taassuma nunatta kujataani nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinneqarnissaa ilaatigut qineqqusaarutigaa, tamannalu Aviâja Lennerthip immikkut maluginiarpaa.
- Iluareqaara taamatut allannguisoqarnera, aamma savaateqarneq turisteqarnerlu inuussutissarsiutigalugu kommuni tassuuna suliniuteqarsinnaanera takorloorpara allanguisoqassasoq, periarfissallu ammanerulissallutik.
