Nunatta kujataani mittarfiliornissamik pilersaarut suli piariivinngilaq. Naalakkersuisummi suliffeqarfimmik naalakkersuisuusimasut missingersuusiaata nalinganut suliaqarusuttumik suli nassaanngillat.

Aalisakkat mittarfissaq piviusunngortissagaat: Qaqortumi mittarfissaq ima aningaasaliiffigineqassaaq

Aningaasanut inatsit isumaqatigiissutaasoq naapertorlugu ammassaat, akileraarutit Air Greenlandillu Qaqortumi mittarfik nutaaq akilissavaat.

Nunatta Islandillu akornanni ammassappassuit Qaqortumi mittarfiliornissamut aningaasanik pissarsinissamut pingaaruteqarput.

Tamanna partiit sisamat tassa Inuit Ataqatigiit, Naleraq, Demokraatit Atassutillu aningaasanut inatsit aappaagumut isumaqatigiissutaasa nutaap takutippaa. 

Nunatta kujataani mittarfiliornissamik pilersaarut suli piariivinngilaq. Naalakkersuisummi suliffeqarfimmik naalakkersuisuusimasut missingersuusiaata nalinganut suliaqarusuttumik suli nassaanngillat.

Aningaasanulli inatsisip nutaap politikerit pilersaarummik piviusunngortitsinissaanut aningaasassarsititsivoq.

AAMMA ATUARUK Fire partier er enige om finansloven

Mittarfiup 1.500 meterinik takissuseqartup pilersaarutit malillugit 1,044 milliardinik akeqartussap suliarineqarsinnaalernissaanut aningaasanut inatsimmi katillugit 462 millionit koruunit immikkoortinneqartussaapput.

462 millioninit 172 millionit nunatta karsianit toqqaannartumik tiguneqassapput. Aningaasat taakku Namminersorlutik Oqartussat akileraartarnermit isertitaasa 2022-mi ilimagisamit annerunissaanik naatsuinerup takutitsineranniissapput.

Mittarfiliortiterneq

Nuummi Ilulissanilu mittarfiit 2200 meterinut tallineqassapput, Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinermi mittarfittut atorneqarsinnaanngortillugit.


Tamatuma saniatigut Qaqortumi nunap iluani mittarfimmik nutaamik, 1500 meterinik takissuseqartumik sanaartortoqassaaq.

Politikerimmi aalisakkat qaleruallillu akii coronap tuniluunnerani appariartuinnarsimasut aappaagumut qaffakkiartoqqilernissaat naatsorsuutigaat. Tamannalu nunatta katsiata akitsuutitigut akileraarutitigullu isertitassaanut sunniuteqassaaq.

Aalisarnermit isertitat

Aningaasat sinneruttut 290,5 millionit koruunit sisamanit assigiinngitsunit pissarsiarineqassapput.

Siullertut politikerit ammassanniarnermit 2022-mi 45,5 millionit koruuninik isertitsinissaq naatsorsuutigaat.

Matumani Tunup Islandillu akornanni aalisarnermeersut pingaartumik pineqarput.

Aappaattut Tusass 2026-mit 2028-mut ukiumut 150 millionit koruuninik tapiissuteqartassasoq naatsorsuutigineqarpoq. 

Qaqortumi mittarfik

 

Deloitte Qaqortumi mittarfik pillugu aningaasaqarnikkut sunniutissanik nutaamik naliliivoq.
 

Nunatta kujataani timmisartukkut angallannermi Narsarsuaq maanna aqqusaarneqartarpoq. Qaqortumi mittarfittaartoqarnerani Narsarsuarmi mittarfik taarserneqassaaq.

 

Mittarfilli pillugu suliniut iluamik aallartinngisaannarpoq. Naak suliniut taanna marloriarlugu suliariumannittussarsiuunneqaraluartoq.

 

Sanasulli suliffeqarfii suliariumannittut tamarmik missingnersuutit Naalakkersuisuusimasut Kim Kielsen siuttuliullugu isumaqatigiissutiginikuusaat qaangertarpaat.

 

Taamaammat attaveqatigiinnermut naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen (IA) Qaqortumi mittarfiliorsinnaanermut aningaasaqarnikkut nutaamik naliliisitsivoq.

Pingajuattut mittarfimmik sanaartornermit, isertitanit akileraartunik taaneqartartunit 2024-mi 20 millionit koruuninik 2025-milu 10 millioninik katillugit 30 millionit koruuninik tapiissutoqartoqarnissaa naatsorsuutaavoq.

Uani avataanit suliartortunit akileraarutinit akiliisoqarnissaa pineqarpoq.

Tassa ima paasilugu: nunanit allanit mittarfimmik sanaartornermi suliaqariartortup akissarsiassaat akileraaruserneqassapput. Taakku nunatta karsianut nakkartassapput, aningaasallu tassannga mittarfimmik sanaartornermut atorneqartassallutik.

Millionilikkaat atorneqanngitsut

Sisamaattut Air Greenlandimut 65 millionit koruuninik aallertoqassaaq.

Aningaasat taakku Namminersorlutik Oqartussat Air Greenlandimut corona pissutigalugu amigartooruteqarneranut qularnaveeqqutitut illuartitaanneersuussapput.

Timmisartuutileqatigiiffimmi naammattunik ilaasoqarpoq, aningaasallu taakku atornissaat pisariaqarunnaarsimalluni.

Taamaammat aningaasat taakku nunatta karsianut utertinneqarput, mittarfimmillu sanaartornermut atorneqarsinnaallutik.

Aningaasanut inatsit marlunngorpat pingajussaaneerneqassaaq, siunnersuullu partiinit sisamanit tassa Inuit Ataqatigiinnit, Naleqqamit, Atassummit Demokraatiniillu akuerineqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaalluni.

AAMMA ATUARUK Siumut: Parisaftalen et hæmsko for vores deltagelse i finanslovsforliget

Siumut Naalakkersuisut Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunniarnerannut isumaqataannginnertik pissutigalugu aningaasanut inatsimmik isumaqatigiissuteqaqataanngillat.

Partiit aappaagu 7,6 millionit koruuninik sinneqartooruteqarnissaq katillugulu 2025-mut 107,7 millionit koruuninik sinneqartooruteqarnissaq naatsorsuutigaat.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl