Partiit sisamat aningaasanut inatsit pillugu isumaqatigiittut

Inuit Ataqatigiit, Naleraq, Atassut aamma Demokraatit aappaagumut aningaasanut inatsit isumaqatigiissutigaat.

Isumaqatigiissut naatsuungilaq. Aningaasanut naalakkersuisup, Asii Chemnitz Narupip (IA) partiit piumasaqataataat assigiinngitsut aningaasassarsiorlugit iluatsippai.

Partiit Qaqortumi 1.500 meterimik takissuseqartumik mittarfiornissap aningaasalernissaanut pilersaarut, soraarnerussutisiat qaffanneqarnissaat, qaleralinnut akitsuutip 2022-mi 4 procentimit 0-mut apparneqarnissaa, tassa akitsuuteqarunnaarnissaat, Tunumilu qilalukkat kisinneqarnissaat ilaatigut isumaqatigiissutigaat.

Air Greenlandip aamma Tusassip Qaqortumi mittarfik akilissagaat

Qaqortumi mittarfik oqallisaaqisoq aallarniutigissavarput. Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni mittarfiup 1.500 meterimik takissuseqarnissaa ilaasortat isumaqatigiissutigaat.

Attaveqaasersuutinut Naalakkersuisup, Naaja Nathanielsenip (IA) mittarfiup akikinnerunissaa naannerunissaalu kissaatigigaluarpaa.

Mittarfiup 1.500 meteriusup sanaartorneqarnerani aningaasartuutit 1,044 milliardit koruuniussapput, taannalu nunatta karsianut ukiuni 30-ni 292 millionit koruuninik amigartooruteqartitsilluni artukkiissalluni.

Mittarfiulli 1.199 meteriusup sanaartorneqarnerani aningaasartuutit 854 millionit koruuniussapput, tassanngalu 91 millionit koruuninik amigartooruteqartoqassalluni.

Mittarfiulli 1.500 meterinik takissuseqarnissaa maanna isumaqatigiissutigineqarpoq.

Mittarfiullu aningaasalerneqarnissaanut pilersaarummik nassaarsimasoripput, taamaalilluni nunatta karsia Qaqortumi mittarfissamut utaqqineqartuarsimasumut akissaqarsinnaalerluni.

Assersuutigalugu Air Greenland suliniummut tassunga 65 millionit koruunit, Tusassimiillu (Tele-Postimik ateqarsimasumit) iluanaarutinit 150 millionit koruunit kiisalu ammasanniarnermik immikkut ittumik isersitanit 45,5 millionit koruunit aningaasaliissutaassapput.

Partiilli suliniummut 171,5 millionit koruuninik suli amigaateqarlutik allappaat.

Avataasiortut akiliinerussasut

Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi akitsuutit aamma partiit akornanni oqallisaangaatsiarput. Tassunga maanna aaqqiissutissarsisoqarpoq.

Akitsuut 4 procentimit 0-imut aappaagu apparneqassaaq. Tamannali akeqassaaq. Sinerissap qanittuani aalisartut akitsuusersorneqassanngillaq, avataasiorlunilu qaleralinniartunut akitsuut qaffanneqarpoq. Kilisaataatillit nunatta karsianut aappaagumit 1,5 millionit koruuninik akiliinerusalissapput. Raajanut akitsuut aamma qaffangaatsiarneqassaaq, raajarniarnermit 6,5 millionit koruuninik pissarsinerunissaq partiit naatsorsuutigaat.

Demokraatit nioqqutissanut assigiinngitsunut akitsuutinik atorunnaarsitsiniarnerit aamma anguaat. Tassa imaappoq kaffinut, tiinut timmissanullu akitsuut 2022-mit atorunnaassaaq.

Nunatta karsia tassani 5,7 millionit koruuninik ukiumut annaasaqassaaq.

Soraarnerusutisiat qaffanneqarnissaat partiit aamma isumaqatigiissutigaat.

• Utoqqalinersiutillit nammineq angerlarsimaffimminni najugaqanngitsut utoqqalinersiutai 46 %-init 50 %-imut qaffaavigineqassasut, taakku ukiumut 29.550 kr.-nit 34.050 kr.-nut qaffaanermik naleqarput.
• Utoqqalinersiutip tunngaviusumik aningaasartai 64.239 kr.-nit 73.239 kr.-nut qaffanneqassapput.
• Siusinaartumik soraarnerussutisiallit ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut inissinneqartut kaasarfimmiui 23.736 kr.-nit 30.840 kr.-nut qaffanneqassapput.
• Siusinaartumik soraarnerussutisiat qaffanneqassasut inissisimaffik qaffasinnerpaaq 118.680 kr.-nit 124.340 kr.-nut, taamatullu aamma akunnattumik appasinnerpaamillu siusinaartumik soraarnerussutisiat.
• Nammineq aapparisallu isertitai siusinaartumik soraarnerussutisiat appariartortilinnginneranni killigititap immikkut tamanut 10.000 kr.-nut qaffanneqassapput.

Partiit Qasigiannguani, Tasiilami, Kangaatsiami, Ittoqqortoormiini Upernavimmilu inuusuttunut inissianik aamma sanaartorniarput.

Aningaasanut inatsit marlunngorpat pingajussaaneerneqassaaq, siunnersuullu partiinit sisamanit, tassa Inuit Ataqatigiinnit, Naleqqamit, Atassummit Demokraatiniillu akuerineqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

Siumut Naalakkersuisut Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunniarnerannut isumaqataannginnertik pissutigalugu ilaanngillat.

Partiit aappaagu 7,6 millionit koruuninik sinneqartooruteqarnissaq katillugulu 2025-mut 107,7 millionit koruuninik sinneqartooruteqarnissaq naatsorsuutigaat.