USA niuernikkut suleqatigissagaanni soqutigisat akerleriissutaasinnaasut pinngitsoortikkuminaannissaat, immikkut ilisimasallip oqaatigigaa

Amerikamiup pisoorsuup Ronald Lauderip Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnik piginneqataassutsinik pisinera ernumassutigineqartariaqarpa?

Aap, immikkut ilisimasallit arlallit aviisip Politikenip sapaatip-akunnerata ataatsip matuma siorna allaaserisaani taama oqarput.

Naamik, inuussutissarsiornermut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) immikkut ilisimasallit oqaaseqaataannut qisuariarluni taama oqarpoq.

- Ikummarissaaneruvoq akeqqatullu isiginnilersitsiniaanerulluni, tamannalu tunngavissaqarsorinngilara, taanna KNR-imut oqarpoq.

'Ikummarissaasoqarneranik' oqarnermini, immikkut ilisimasallit allaaserisami ‘Trumpip tapersersortaa aningaasaatilissuaq kalaallit suliffeqarfiutaannik piginneqataalersoq’-mi niuertup Ronald Lauderip Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut marlunnut aningaasaliineranut ernummatiginninnerat pivaa.

Suliffeqarfiit taakku aappaat Greenland Water Bank, Qeqertarsuarmi puilasumit imermik Imivimmik taallugu tuniniaasuuvoq. Suliffeqarfiullu pineqartut aappaa tassaalluni Greenland Investment Group, Tasersiami erngup nukinganik nukissiorfiliornissamik neqerooruteqarniartoq.

- Greenland Development Partners namminersortutut suliniutaannaasinnaavoq, kisianni aamma Kalaallit Nunaata aqunneqarnissaanik politikikkut siunertaqartoqarsinnaavoq. Taamaattumik isumaqarpunga mianersornissamut pissutissaqartoq, Rasmus Sinding Søndergaard DIIS-imi ilisimatusartoq Politikenimut oqarpoq.

- Pineqartoq taamaallaat pisuujunngilaq, taannaavorli Trumpip Kalaallit Nunaata pisiarinissaanik isumassarsineranut aalajangiisuulluinnartoq – oqaluttuaq ilumoorpat. Taamaattumik tamatumunnga tunngatillugu uppertikkuminartuuneq sianiilliorpallannerussaaq, Marc Jacobsen, Forsvarsakademimi naalagaaffeqatigiinneq pillugu lektoriusoq  oqarpoq.

KNR-ip inuit Kalaallit Nunaanni pissutsinik immikkut ilisimasallit – aamma inuussutissarsiornermik – ilisimasallit Politikenimi allaaserisap saqqummereernerata kingorna saaffigai, aningaasaliissuteqarneq qanoq nalilersinnaaneraat aamma ernumassuteqarnissamut pissutissaqarnersoq pissutissaqannginnersorluunniit paaserusullugu.

Sulisitsisut ernummatissaqartoqarnissaanut pissutissaqarsorinngilaat

Sulisitsisut pisortaat, Christian Keldsen, annerusumik ernumanngilaq: 

- Naamik, uani (Politikenimi allaaserisami, aaqq.) saqqummiunneqartut ajornartorsiutaanissaat takusinnaanngilara.

- Aningaasaliinerni tamani mianersornissaq pisariaqarpoq. Aamma nalunngilara Amerikamiunut tunngasut maannakkut sammineqangaartut, pisortatigoortumilli USA-mut attaveqarneq suli pitsaasuuvoq.

Christian Keldsen Sulisitsisuneersup Politikenip novembarip 30-ani allaaserisaat atuarnikuuaa. Ronald Lauderip kalaallit suliffeqarfiutaannut aningaasaliisimanera maanna ernumanartoqartinngilaa.   Assi © : KNR / Markus Valentin

Suliffeqarfiup Greenland Water Bankitut ittup nunanit imermik avammut tuniniaaffigisassaminit, assersuutigalugu USA-mit, aningaasaliisussarsiornissaa tunngavissaqarluartoq,  Christian Keldsenip aamma eqqaavaa.

- Immaqa niueqatigiiffimmut aqqutissiuisinnaammata imaluunniit niueqatigiiffik pillugu immikkut ilisimasaqaramik, taanna oqarpoq.

Politikenip allaaserisaani suliffeqarfinnik piginnittut marluk, Svend Hardenberg aamma Jørgen Wæver Johansen, aamma saqqummiunneqarput.

Jørgen Wæver Johansenip politikimut tunngasunik suliaqarnera nulianullu Vivian Motzfeldtimut (S) attaveqarnera ilaatigut eqqaaneqarput.

Suliffeqarfinnik piginnittut taakkua marluk Kalaallit Nunaanni politikikkut inuunermut attuumassuteqarnerat ajornartorsiutaanersoq aperineqarami Christian Keldsen ima akivoq:

- Taakkuninnga immikkoortissinnaanissaat naatsorsuutigisariaqarparput, imaassanngilarmi politikerimut katisimasuugaanni namminersortutut suliffeqarfimmik ingerlatsisoqarsinnaassanngitsoq imaluunniit suliffeqartoqarsinnaanngitsoq.  Taamaattoqarnissaanut inuiaqatigiit ikippallaarput.

Ilisimatusartoq: Aningaasaliinerit tamarmik mianernartortaqarput

Christian Keldsenip oqaluunneqarnerata saniatigut KNR-ip Ulrik Pram Gad, Dansk Institut for Internationale Studierimi (DIIS) Issittumi politikimik Kalaallit Nunaatalu Danmarkillu akornanni attaveqarnermik ilisimatusartoq aamma oqaloqatigaa.

Ulrik Pram Gadip, Hardenbergip Wæver Johansenillu tunuliaqutaat pillugit Christian Keldsenip oqaasiinut naapertuuttumik, Kalaallit Nunaanni soqutigisat akerleriissutigineqarsinnaanerat pinngitsoortinneqarsinnaanngilluinnarnerarpaa. 

- Inuit politikikkut, allaffissornikkut niuernikkullu suliaqartunngortarput, tamannalu akuerisariaqarparput, taanna oqarpoq ilassutigalugulu:

- Tamakkua qanoq ammasumik ingerlanneqarnissaannut najoqqutassiornissaq immaqa pingaaruteqarpoq.

USA-mut tunngatillugu  politikikkut aningaasatigullu soqutigisat imminnut ataqatigiinnerulernerat tamatta sungiuttariaqarparput, Ulrik Pram Gad Dansk Institut for Internationale Studierimi (DIIS) ilisimatusartuuneq, Issittumik Danmarkillu Kalaallit Nunaatalu attaveqatigiinneranik ukkatarinnittoq, taama oqarpoq. Assi © : Arthur Cammelbeeck/Ritzau Scanpix

Ronald Lauderip aningaasaliinera ernummatiginissaanut pissutissaqartoqarnersoq aperineqarami, Kalaallit Nunaata nunanit allanit aningaasaliisoqarnissaa pisariaqartikkaa oqaatigaa.

- Suliniutit pineqartut pisariaqartinneqarnersut taava nalilerneqartariaqarpoq aningaasaliinermullu atugassarititaasut akuerineqarsinnaanersut, taanna nangilluni oqarpoq.

- Tamanna Kalaallit Nunaanni aalisarnermi, aatsitassarsiornermi takornarialerinermilu oqallisigineqangaatsiarpoq, taanna oqarpoq.

Ronald Lauderitut ittumit aningaasaliisoqarnera navianartoqarsoraajuk?

- Aningaasaliineq qanorluunniit ittuugaluarpat navianaateqarsinnaavoq, tassami sumiiffimmi inuiaqatigiinni aningaasarsiornerup ilaanni allat sunniuteqarsinnaalerlutik aqutsisinnaalertarnerinik tamanna isumaqarpoq.

- Tassami aamma imaappoq, inuit Nuummiittut Ilulissani suliniummut aningaasaliigunik – aqutsisoqalissaaq siammaraluttuinnartumik. 

Suliami uani aningaasaliisut assigiinngitsorujussuit marluk pineqartut taassuma erseqqissaatigaa.

- Siulleq imermik puiaasanut maqitsinermut tunngavoq, tassa pisuussut sinneqartoorut, aningaasarsiutigineqarsinnaasoq. Aappaa nunaminertamik allannguineruvoq attaveqaatinullu aningaasaliinerujussuulluni, taakkualu sumiiffimmik imunga allannguisuussapput.

Akuleriissitsineq sungiutissavarput

Kalaallit suliffeqarfiutaanni Amerikamiut aningaasaliinissaat Kalaallit Nunaanni piumaneqartuuvoq, naak Danmarkimi ernumalersitsisoq, Ulrik Pram Gadip Kinamiunik aningaasaliisoqarnissaa pillugu assingusunik oqallittoqarnikuusoq eqqaasitsissutigaa.

- Tassani Danmarki Kinamiut Danmarkimi aningaasaliinissaannik soqutiginneriarlutik, Kalaallit Nunaanni pissappat navianarseriataarpoq, taanna oqarpoq.

Amerikamiut aningaasaliinissaat pineqartillugu Danmarkimi ernumasoqalertarneranut tunngassuteqarpa?

- Kalaallit Nunaanni takusartakkaniit Danmarkimi allanik ernumasoqaqqajaanerusarpoq, Ulrik Pram Gad akivoq.

Kalaallit suliffeqarfii sivisuumik maleruuttuupput – ilaatigullu aqunneqarlutik – Danmarkimi inunnit soqutigisaqartuniillu.

- Tamanna quianaannartumik Danmarkimi ajornartorsiutitut isigineqanngilaq, Kalaallit Nunaannili tamanna qatsulluinnarneqalerpoq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Tassani Københavnimiit nunarsuaq isigigaanni Nuummiit Ilulissaniilluunniit nunarsuaq isigineraniit, isiginnittariaaseq allaaneruinnarpoq. 

Tamatta sungiussassarput tassaavoq, USA-mi politikikkut aningaasaqarnikkullu soqutiginnittunik qaninnerusumik siornatigornit akuleriissitsinissaq, Ulrik Pram Gad isumaqarpoq.

- Sungiusimanngisatsinnimmi arlaatigut akuleriissinneqassapput. Taamaattumik taamaalilluni eqqumaffiginninnissamut pissutissaqarpoq. Taanna oqarpoq.

- Aningaasaliisoqarnissaanik kissaateqartoqassagaluarpat, soqutigisaqartut akuleriit pinngitsoortinneqarsinnaanissaat qularnarpoq.