Naaja Nathanielsen: Kinamiut aatsitassarsiornermut aningaasaliinissaat nunatta ujartunngilaa

USA-p EU-llu nunatsinni aatsitassarsiorneq aningaasaliiffiginngippassuk nunarput allanik suleqatissarsiortariaqartoq – soorlu Kinamik –  aatsitassanut inuussutissarsiornermullu naalakkersuisup Naaja Nathanielsenip (IA) Financial Timesimut oqaatigaa.

Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) januaarimi Berlingskemut assingusumik oqarpoq: "Kina uagutsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq, suleqatigiinnerpullu annertusarusupparput."

Politikerilli taakku marluk Kina eqqaagaangassuk qallunaat tusagassiiviinit navianartumut qanillattorneragaallutik isornartorsiorneqartarput.

KNR-ip piffissami sivisuumi Vivian Motzfeldt (S) naalakkersuisut nunanut allanut politikkiat pillugu oqaloqatiginiartarsimavaa. Kinamut tunngasut, namminersorneq pillugu inatsit pillugu Danmarkimik oqaloqateqarneq, USA-p sioorasaarinera allarpassuillu pillugit. Akissuteqartoqanngilarli. Assi © : KNR / Markus Valentin

Assersuutigalugu Peter Mogensenip, TV2-mi aallakaatitassiami Tirsdagsanalysenimi naliliisartup, Vivian Motzfeldtip oqaasii ima taavai: „Danskit politikkianni ukiuni 15-ini aatsaat taama saniilliornerutigisumik tusarpunga.“

- Vance Amerikamiullu malinnaaneranni oqaluuserisassarinngisaq ataasituaavoq, tassaavorlu Kina, tv2-mi aallakaatitassiami naliliisartoq oqarpoq.

KNR-ip sapaatip-akunnerini kingullerni Vivian Motzfeldt naalakkersuisut nunanut allanut politikkiannut tunngatillugu periusissiaat pillugu apersorniaraluarpaa, tamannali iluatsinngilaq.

Naaja Nathanielsenili naapertorlugu Danmarki isornartorsiortariaqarneruvoq.

- Tamanna qallunaat tusagassiiviisa pissutsinik qanoq saqqummiussisarnerannik qallunaallu isiginnittaasiannik assersuutissaalluarpoq. Kina aalisakkanik avammut tuniniaanermi niuerfinni pingaaruteqartuusoq aalajangiusimasariaqarparput.

Qallunaat nunanut allanut ministeriata Lars Løkke Rasmussenip qallunaat niuernikkut soqutigisaat siuarsarniarlugit Kinameeqqammersoq aamma tikkuarpaa.

Kinamiut soqutiginninngitsut

Kinamiut ingerlatseqatigiiffiutaat marluk nunatsinni uuliasiornissamik soqutiginnissimapput, tamannali piviusunngortinneqanngilaq. Kinamiullu ingerlatseqatigiiffiutaat Shenghe Kuannersuarni suliniummi peqataanikuuvoq, tassanilu uuliasiornissamik isumaqatigiissuteqarsimapput.

Naaja Nathanielsen naapertorlugu Kina nunatsinni aatsitassarsiornermut ilaanngilaq, oqaluttuarisaanermi siunissamilu qanittumi – naak siornatigut taamatut oqartarsimagaluarluni.

- Aatsitassarsiorneq pillugu suleqatissarsiornikuunngilagut, oqaluttuarisaanermilu soqutiginnittoqarsimaneranik takussutissaqanngilaq. Aalisakkanilli avammut niuernermi pingaarutilimmik inissisimasutut isigaakka.

Silarsuup allanngoriartornerata nunarput ilungersunartumik inissisimalersikkaa Naaja Nathanielsenip erseqqissarpaa: Kisianni suut kissaatiginerlugit ukkattariaqarparput. Oqaaseqaatitta qanoq siammarterneqartarnerat aqussinnaanngilarput, taanna oqarpoq. Assi © : KNR / Markus Valentin

Naak Vivian Motzfeldtip oqaasii uissuummissutaagaluartut, naalakkersuisuni isumaqatigiinngissuteqartoqartoq Naaja Nathanielsen isumaqanngilaq. Immaqali nassuiaataat assigiinngissuteqarput.

- Vivian uannit allaanerusumik oqaaseqarsimanersoq oqaasiiluunniit allanngortinneqarsimanersut naluara. Uangali nammineerlunga akisussaaffikka oqaaseqarfigisinnaavakka, Kinamiullu aatsitassarsiornermut aningaasaliinissaat ujartunngilarput.

Qallunaat tusagassiiviinnaanngitsoq aammali kalaallit naalakkersuisut sunik kissaateqarnersut paatsiveerussutigigaat paasisinnaaviuk?

- Tunngaviusumik taamaallaat aalisakkanik avammut niuernitsinnik nuannaarutiginnilluta allanullu tunngatillugu aningaasaliisoqarnissaanik itigartitsinata oqarpugut. Aammali Kinamiut soqutiginninnerat nammineq ujartornagulu takunngikkipput oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq.

Inuussutissarsiutigalugu politikeriuvusi. Oqaatsisi EU-mut USA-mullu tatisinissamut Kinamik atuisutut isikkoqalersitsisinnaasut ilisimasimassavarsi, paasisimasallillu naapertorlugit tamanna kingunipiloqangaarsinnaavoq.

- Kinamut nioqquteqarnerput annikillissappat aningaasaqarnikkut ajornartorsiungaassaagut. Oqaaseqarsinnaasariaqarpugut, attaveqaasersuutilli pingaarutillit allanut tunniunneqarnissaat takusinnaanngilarput – naak Kinamut nioqquteqarnerput nuannaarutigigaluarlugu.

- Naalagaaffeqatigiinnermit aninissamik Kinamiulluunniit mittarfinnut aningaasaliinissaannik piginneqataanissaannilluunniit kissaateqarnermik oqartumik tusarsimanngilanga — tusarsimanngiivippunga.

Naaja Nathanielsenip aatsitassanut politikki naalagaaffissuillu aallartitaat pillugit politikkip immikkoortinnissaat pingaartippaa. Kina niuernikkut pingaarutilimmik inissisimaffeqarnera akuersaarpaa, nunattali suliassaqarfinni pingaarutilinni Kinamiunik aningaasaliisussarsiornerat itigartitsissutigalugu.

Naalagaaffiit pissaanillit akornanni pissaaneqarniunneq

Forsvarsakademimi nalunaarusiaq nutaaq ima qulequtalik: „Kina silarsuarmi sakkutooqarnikkut pissaaneqarnerpaatut – danskit illersornissamut sakkutooqarnikkut periusissiaannit isikkiviit“ naapertorlugu ukiut qulit iluini Kinamiut umiarsui nunatta imartaaniissapput.

Issittup sermersua aakkiartortillugu umiarsuartigut aqqutit nutaat ammarneqassapput, tamannalu nunanut allanut niuernermi atorluarnissaamik Kina neriuuteqarpoq. Pilersaarutilli USA-mit annilaangassutaapput.

Issittumi Sakkutooqarfik aasap ingerlanerani umiarsuarmik allamik, Niels Juulimik, sakkulersorneqarpoq, umiarsuarlu Jens-Frederik Nielsenip, Mette Frederiksenip Emmanuel Macronillu sapaatiummat kingullermik takusarpaat. Assi © : KNR / Markus Valentin

Kina pissaaneqarnerujartortillugu Kalaallit Nunaata niuernikkut soqutigisai USA-millu soqutiginnilersitsiniarnissamut periarfissai assigiinngissuteqarpat?

- Kinamiut umiarsuartigut aqqutinik allanillu soqutiginninnerulissapput. Imaassinnaavoq qallunaat naalagaaffiat, Canada USA-lu Nordvestpassage pillugu oqaloqatigigivut, ilaatigut tamanna qanoq iliuuseqarfiginninniarnerput pillugu. Tamanna eqqarsaatigalugu iliuuseqarnissaq pissusissamisoorluinnarpoq, Naaja Nathanielsen oqarpoq nangillunilu:

- Tamannali avammut niuernermut, aatsitassarsiornermut nunarsuarmillu tamanit takornariartitsisarnermut akuliunneqassanngilaq.

Umiarsuit aqqutaat ammarpata — niuertullu aqqutaanni avannarlermi Kinamiut umiarsui angalalerpata, nunatta Kinallu suleqatigiinnerunissaat takorloorsinnaaviuk?

- Maannakkut oqaatigiuminaappoq. Suut tamarmik allanngortarput. Ukiut qulit siumut isiginissaq ajornakusoorpoq. Ukiut tulliuttut aalajangiisuussapput. Europali allanngoriartorpoq. Suliassaqarfiit aalajangersimasut qanoq isikkoqarumaarnersut oqaatigiuminaappoq.

- Nunarput killermiut peqatigiissortaanniippoq taakkualu naleqartitaannut ilaalluni, tamannalu allanngornavianngilaq.