Uranimut akerliusoq inuussutissarsiornermut aatsitassanullu ataatsimiititaliami siulittaasunngortoq

Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliami siulittaasunngortoq sulilernissaminut qilanaarpoq.

- Qilanaartorujussuuvunga aallartinnissatsinnut. Massakkut inissititernerit naammassivinnissai erininarpoq.

AAMMA ATUARUK Greenland Mineralsip eqqartuussissuserisut aatsitassarsiornermik suliniummik misissuisikkai

Mariane Paviassen aatsitassanik uranitalinnik piiaasoqarnissaanut akerliusuuvoq, siulittaasuunerminilu aatsitassanik uranitalinnik piiaasoqannginnissaa anguniassaneraa aperigatsinni, siulittaasutut inissinnermini allat isumaat tusarniaqqaassallugit pingaartinnerarpaa.

Oqaloqatigiissutigeqqaartariaqarparput suna pingaarnersiussaneripput, tamatta pingaartitaqaratta assigiinngitsunik. Uanga siulittaasutut pisussaaffigivara ataatsimiititaliami ilaasortat pingaartitaat naapertorlugit suleriaaseqarnissarput.

Naak ataatsimiititaliami siulittaasutut inissisimagaluarluni, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaanermini uranitalinnik piiaasoqannginnissaa anguniarpaa.

AAMMA ATUARUK Kujataamiut naalakkersuisunngortussat pillugit: Annilaangassutiginera soorlu katattutut ittoq

- Qineqqusaarnermi neriorsuutigut uku piviusunngortinnissaat soorunami anguniarlugu sulissuteqassaagut. Taava tassa nalunngilara partiit allat allatut isumaqartut. Kisianni ataatsimiititaliami siulittaasutut uanga inisisnniartussaavara qanoq isumaqtaigiiffigisinnaasagut anguniarlugit sulissuteqarnissarput. Kisianni Inuit Ataqatigiinni qinikkatut ilaasortatut sulissutigisussaavara neriorsuutiginikuusara Kalaallit Nunaanni uranitalinnik aatsitassarsiortoqannginnissaa.

Marianne Paviasen Inatsisartunut qinersisoqarnerani 240-nit taaguunneqarpoq.