Upernaakkut ataatsimiinneq aallartilerpoq: Eqqumaffigisassatit pingaarnerit pingasut ukuupput

Upernaaq manna politikkikkut suliassat pingaarnerit pingasut tassaapput aalisarnermut inatsisissaq, utoqqalinersiaqarneq aamma namminiilivinnissamut alloriarnimininnguaq, taama oqarpoq politikkikkut naliliisartoq.

Allattoq Christine Hyldal, Sebastian Trosborg

apriilip 05-at 2024 07:43

Nutserisoq Alice Sørensen

Sianeq aqqanermut kasunneqarpat Inatsisartunut ilaasortat upernaakkut ataatsimiinnerat aallartissaaq. Qinikkammi ullumikkumiit ataatsimiilissapput, akunnerillu aalajangiisuusussat aallartissallutik. Ataatsimiinneq soraarummeerfittut immaqa aamma taaneqarsinnaavoq. Aalisarnermummi inatsisissaq oqallisaaqisoq akuersissutigineqassaaq. Siumup sineriammi ilaasortaasa ilaasa inatsisissaq taanna pissutigalugu maanna qinersisoqarnissaa piumasaraat.

KNR-ip Ineqi Kielsen politikerit upernaakkut ataatsimiinnermi oqallisigineqartussarpassuarnit pingasunik erseqqissaaqquaa. Taakku pingasut politikkikkut upernaamut sammineqassapput nunatsinnilu tamanut pingaaruteqarluinnassallutik.

Ineqi Kielsen politikkikkut naliliisartuuvoq. Taanna Siumut sinnerlugu Inatsisartunut ilaasortaareerpoq aamma Inatsit Tunngaviusussaq Pillugu Isumalioqatigiissitami siulittaasooreerluni maanna parteerisimasaminik anereerpoq. Taassuma uku pingasut erseqqissarpai:

1. Aalisarnermut inatsisissaq

Inatsisissaq taanna ukiut 20-t sinnerlugit suliarineqarpoq, nunamilu inuussutissarsiuutip annersaanik ingerlatalinnut annertuumik kinguneqassalluni.

- Inatsisip nutaap aalisartoqarneq tamaat sunnissaavaa. Suliffeqarfissuit ilaqutariippassuillu aalisarnermik inuussutissarsiuteqarput. Imartatsinnilu aalisakkat kikkunnit aalisarneqarnissaat inatsissatut siunnersuummi oqaasertalerneqarpoq.

Aalisarneq pillugu inatsit

Aalisarneq pillugu inatsisissaq ukiuni 20-ni utaqqineqarsimavoq.

Inatsit maanna atuuttoq 1996-imeersuuvoq. Taamanili inatsimmut ilassutinik allannguutinillu arlalissuarnik inatsisartut aalajangiisarput.

Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuaq aalisarneq pillugu inatsip qanoq imaqarnissaanut inassuteqaatinik arlalinnik 2021-mi saqqummiivoq.

Aalisarnermut naalakkersuisoqarfimmi atorfillit inatsisissamik saqqummeeqqammerput. Tusarniaassutigineqarnera pingasunngornermut januaarip 24-anut killeqarpoq.

Nunaqarfinni illoqarfinnilu politikerit aalisartullu, inatsisissap oqaasertaasa tusarniaassutigineqarnerata sapaatit akunnerinik arfineq-pingasuinnarnik sivisussusilerneqarsimanera puffaqqassutigaat.

Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutip naammassillugu tunniunnissaanut ullorititaasoq tassaavoq marsip 22-at.

Aalisarnermut inatsisissaq Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni suliarineqassaaq.

Allisiguk

Aalisarnermut inatsissaq apriilip aqqarngani siullermeerneqassaaq. Ullumikkullu aalisarnermik ingerlatsinerup annertuumik allanngortinneqarnissaa inatsisissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq. Umiatsiaararsortut ikinnerulissapput, Naalakkerssuisummi namminneq inatsissatut siunnersuummut oqaaseqaataanni qupperneq 33-mut qupperaanni, siunnersuut sulisoqarnikkut ukioq naallugu sulisut 480-it missaannut naapertuuttumik ikilinerinik kinguneqassasoq allassimavoq.

Allannguutissarli taannaannaanngilaq. Inatsisissatut siunnersuutip decembarimi januaarimilu sapaatit akunnerini arfineq-pingasuni tusarniutigineqarnerani, piffissaliussami isummerifiginissaa naammaaginagu, najukkani politikerit aalisartullu kammateqaat. Inatsisissatut siunnersuut allaat aalisartut ilaannit kukunneqarpoq, siunnersuullu imaanut igeriaannaasoq ilisimatusartut arfinillit tusarniunmmut akissumminni allapput. Piffissarlu tusarniaaviusoq ingerlasimalerpoq, siunnersuullu naammassineqareerluni kissaammersimaafiusumik oqallisigineqartussanngorpoq.

- Sammisap eqqartornissaa oqimaassaqaaq. Politikkikkut aalajangigassat annertupput, Ineqi Kielsen oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut taamaatillugu akuersissutigineqarnissaa ilimagajuk?

- Oqaatigiuminaatsippara.

2. Danmarkimiit avissaarnissaq

Oqallinneq misigissuseqarfiusoq apriiliip 24-ani aamma naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Ullormi taanna Kuno Fenckerip Siumumeersup oqallisissatut siunnersuutaa, allaffimmiup imminut sorsuakkiarisup pikkunaatsumik oqartarneratut ima qulequtalik: "Namminersorneq pillugu Inatsimmi § 21-p atuutsilersinneqarnissaa siunertaralugu ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarnissaanik Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut" oqallisigineqassaaq.

Oqallinnerli pikkunaagani sakkortusinnaaavoq, tassami Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut alloriarnimininnguaq aalajangiunneqarsinnaavoq.

- Kalaallit Nunaata namminersortuunera pillugu naalagaaffimmik oqaloqatiginninneq aallartinneqassanersoq eqqartussavaat. Kalaallit Nunaata naalagaaffittut namminersulernissaanut sulineq taamaalilluni siusarneqarsinnaaavoq. Kalaallit Nunaata siunissaa aamma eqqartorneqassaaq, Ineqi Kielsen oqarpoq.

Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut siullerpaaq, ukiup ataatsip matuma siorna Inatsit Tunngaviusussaq Pillugu Isumalioqatigiissitamit tunniunneqarpoq. Kalaallit Nunaat nammernersorluni naalagaaffinngorpat/naalagaaffinngussappat, ulloq taanna inatsit atorneqassaaq. Kuno Fenckerili tassunga killinngilaq, Danmarkip Free Associationimik taasamik imaluunniit tuluit atugaannik Commonwealthimut assigusunik suleqatigineqarnissaa siunnersuutigaa. Periutsip isumalioqatigiissitamit tulluartutut aalajangiussap innuttaasunit taassissutigineqarnissaa siunertaavoq.

3. Utoqqalinersiat

Ukiup nikinnerani utoqqalinersiat pillugit inatsit nutaaq atuutilerpoq. Aapparisap suli akissarsiortup akissarsiai naapertorlugit utoqqalinersiat ilanngaavigineqartarneranik inatsisip iluaagineqaqisup pisoqalisimaqisullu allanngortinneqarnissaa siunertaalluni.

Aapparisap akissarsiai naapertorlugit utoqqalinersiallip utoqqalinersinissaminut pisinnaatitaaffini annaasinnaagaluarpaa. Inatsisillu nutaap ukiortaamiit atuutilerneratigut tamanna allanngorpoq. Inatsilli nutaaq equngassuteqartoq, utoqqalinersiallit ilaasa tapisiaasa annikinnerulernerannik kinguneqarpoq.

- Allannguut taanna maanna suliarineqassaaq, Ineqi Kielsen oqarpoq.

- Inatsisartut Naalakkersuisullu suligasuarsimapput, inatsimmik allannguutissatut siunnersuut suliarineqarluni aallartinneqarmat. Inatsisiliorneq ukiumi ataatsimi suliarineqarsinnaasarpoq, uanili qaammatialunnguit inatsisiliornermut atorneqarput.

Utoqqalinersialinnut tapit inatsimmi nutaami atuutilersinniarneqarput. Utoqqalinersiallit utooqalinersiaqanngitsumik aappallit, ukiumullu katillugu 300.000 koruunit ataalligit isertitallit tapeqalernissaat pineqarluni.

Utoqqalinersiallit 300.000 koruunit pallillugit isertitallimmik aappallit, allamillu isertitaqanngitsut qaammammut 3.170 koruuninik annerusumik utoqqalinersisalernissaat siunertarineqarpoq.

Utoqqalinersiat pillugit politikerit marlunngornermi apriilip qulingiluaani oqallitissapput.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.