Unnerluussisut politiillu inatsisilerituut amerlanerusut eqqartuussivinni sulinissaat kissaatigigaat
Danmarkimi Savalimmiuniluunniit pinerlineqarnerit eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarsimappat, suliaq illersuisunit unnerluussisunillu inatsisilerituunit suliarineqarlunilu eqqartuussisunit aammaa inatsisilerituunit naammassineqassaaq.
Nunatsinni eqqartuussivinni taamaakkajunngilaq. Illersuisoq, unnerluussisoq eqqartuussisorluunniit inatsisilerinermik ilinniagaqarsimasuusanngilaq. Tamannalu ajornartorsiutaasoq, unnerluussisut sinniisaat Emil Maegaard-Hoffmann isumaqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni inatsisitigut isumannaassuseq nunani naalagaaffeqatigisani nunallu killiit amerlanerpaartaanni inatsisitigut isumannaassutsinut sanilliukkaanni equngasoqarsoraara, taakkunanimi eqqartuussuteqaqqaarnerni eqqartuussisut inatsisilerituutut ilinniagaqarsimasuusarmata, Emil Maegaard-Hoffmann oqarpoq.
Inatsisilerituunik amigaateqarneq ajornerpaappat eqqartuussivimmi kukkusumik eqqartuussisoqarsinnaavoq.
AAMMA ATUARUK Aki-Matilda Høegh-Damip isornartorsiuereernerani: Eqqartuussisut pikkoripput
Unnerluussisut sinniisaata eqqartuussivinni suliarinnittartut tikersuutinngikkitik erseqqissaavoq. Inatsisilerinerli pisariusarmat suliarinnittartut inatsisilerinermik ilinniagaqarsimasuugaangata suliap pisariinnerusumik naammassineqarnissaannut iluaqutaasartoq, taanna oqarpoq.
Suliani sakkortuuni Inatsisilerituut amerlanerullik
Eqqartuussivinni sinnersaasut:
Eqqartuussisoq:
Eqqartuussivinni eqqartuussisunngorniarneq ukiunik marlunnik qaammatinillu pingasunik sivisussuseqarpoq. Naalagaaffeqatigiit eqqartuussiviisa sinnerini eqqartuussisut inatsisilerituutut ilisimatusarfimmi minnerpaatut ilinniarsimasuunissaat piumasaqaataavoq.
Illersuisoq:
18-ileereersimanissaa piumasaqaataallunilu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussisumit akuerineqarsimasuussaaq, illersuisutullu immikkut ittumik ilinniarsimasuussaaq. Naalagaaffimmit akuerisamik illersuisussaaleqinermi, illersuisunut ikiortit illersuisuutinneqartarput.
Unnerluussisoq:
Politiit unnerluussisussaatitaapput. Politiit eqqartuussivinni unnerluussisuukkajupput.
Tusarfik: Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermut inatsit.
Nunatsinnili eqqartuussiviit tamarmik inatsisilerituunik illersuisoqarnissaannik, unnerluussisoqarnissaannik eqqartuussisoqarnissaannillu timitaliinissaq imaaliallaannagassaanavianngitsoq, Emil Maegaard-Hoffmannip nassuerutigaa.
Eqqartuussivimmili sulisut ilaat - sualummik sakkortuumik pinerluuteqarsimanermut tunngasunik suliaqartartut - soorlu unnerluussisut - pinngitsooratik inatsisilerituujunissaat - aallarniutaasinnaasoq, taanna isumaqarpoq.
- Unnerluussaq aammali pinerlisaq eqqartuussivimmi inatsisitigut eqqortumik sullinneqaqqullugit, suliani ingammik sakkortuumik soorlu toqutsinermik, kinguaassiuutitigut pinngitsaaliinermik meeqqanullu kinguaassiuutitigut atornerluinermik pinerluuteqarnermut tunngasuni inatsisilerituumik ataatsimik pinngitsoorani unnerluussisoqarnissaa minnerpaatut piumasaqaataasariaqarpoq, Emil Maegaard-Hoffmann oqarpoq.
Politiit tapersiisut
Politiit eqqartuussivinni unnerluussisuukkajupput. Tamanna politiimut piffissartornarlunilu politiip nalinginnaasumik suliassaminik suliaqanngitsoorneranik kinguneqartarpoq.
Taamaammat politimesterip aamma Kalaallit Politiivisa Peqatigiiffiata unnerluussisut siunnersuutaannut tapersiinerat tupaallaatissaanngilaq.
Eqqartuussivinni inatsisilerituut amerlanerunissaat Inatsisartut nunatsinni politeeqarnermi aaqqissuusseqqinneq pillugu isumaqatigiinnialeruttorneranni kissaataavoq. Aaqqissuusseqqereeraluartulli politiit eqqartuussivinni unnerluussisuusarunnaarnavianngillat, tamannalu Kalaallit Politiivisa Peqatigiiffiata uggoraa.
- Tamanna soorunami uggornarpoq. Inatsisilerituummi eqqartuussivinni unnerluussisuusalertuugaluarpata eqqartuussinissanut piareersarneq piffissartorfigiunnaassagaluaratsigu, Kalaallit Politiivisa Peqatigiiffiata siulittaasua Bjørn Bjerregaard oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Kalaallit Nunaanni politeeqarnerup oqaluttuarisaanerani aaqqissuusseqqinnerit annertunersaat piariingajalersoq
Inatsisartut nunatsinni politeeqarnermi aaqqissuusseqqinneq pillugu isumaqatigiinnialeruttorneranni, Naalagaaffeqatigiinni tamani politiit unnerluussisullu aningaasaqarnerannut tunngaviliisussamik Danmarkimi politikerit politiit pillugit isumaqatigiinnialeruttorput. Tassa imaappoq, aningaasat sumut atorneqassanersut qulaajassavaat.
Danmarkimiit naalagaaffiup unnerluussisua aqqutigalugu unnerluussisussarsiorneq unnerluussisut sinnissaat naapertorlugu ajornartorsiutaanavianngilaq. Kisianni inatsisinik atuutsitsinermut naalakkersuisoq Martha Abelsen taamaalioqqusinngilaq.
- Sullitat tamarmik assigiimmik sullinneqarsinnaaqqullugit unnerluussisut tamarmik inatsisilerituutut ilinniagaqarsimasuusariaqarpata illersuisut tamarmik inatsisilerituutut aamma ilinniagaqarsimasuusariaqarput, eqqartuussivinnilu maanna sulisut eqqarsaatigigaanni tamanna ajornarpoq, Martha Abelsen oqarpoq.
Nunatsinni eqqartuussiviit inatsisilerituutut ilinniarsimasorpassuarnik sulisoqalerumaartut naalakkersuisup Martha Abelsenip qularinngilaa, nunatsinnili politeeqarnermi aaqqissuusseqqinnermi pinissaa piviusorsiortuunnginnerarpaa.
