Atuisut akikinnerusumik atuisinnaanissartik naatsorsuutigisinnaassavaat: Tusass sinneqartoorluarpoq, naatsorsuutini nutaani takuneqarsinnaalluni millionerpassuarnik sinneqartoortoq
Tusass kalaallit inuiaat pigaat. Tamannalu pisussaaffiliivoq.
Ukioq 2025-mut naatsorsuutit saqqummiunneqarneranut atatillugu, tusagassiuutitigut nalunaarummi Tusass taama allappoq
Ingerlatseqatigiiffik internetimik, mobilinik allakkanillu sullissisoq, amerlasoorujussuarnik sinneqartooruteqarpoq.
Ingerlatseqatigiiffik akileraartinnani 180 millionit koruuninik 2025-mi sinneqartooruteqarpoq, aatsaat taama sinneqartooruteqartigaluni.
- Aningaasaqarniarnerput patajaatsumik tunngavissaqarpoq, tamanna ukiumoortumik nalunaarusiami kingullermi takuneqarsinnaavoq, siulittaasoq Bodil Marie Damgaard tusagassiuutitigut nalunaarummi oqarpoq.
Taama aamerlatigisunik kaaviiaartitaqarnissaq, Tusassamit naatsorsuutigineqarsimanngikkaluarpoq, taamaattumik akit ukioq manna naleqqussarneqarnissaat atuisut naatsorsuutigisinnaavaat.
Akikillisaanerit amerlanerusut
Atuisuuffiit ilaat akikillisinneqartut aammalu dataqarnerulersinneqartut, Tusassip maajip aallartinnerani saqqummiuppaa.
Tusagassiuutitigulli nalunaarut naapertorlugu Tusassip atuisuisa akinik 2026-p ingerlanerani akikilliliiffigineqarnissartik naatsorsuutigisinnaavaat:
- Aningaasaqarnitta patajaatsuunera siunissamullu periusissatut anguniagaqarnitta periarfissippaatigut atuisutsinnut utertitsillutalusooq tunniussaqarsinnaalluta. Taamaattumik akit naleqqussarnissaannut pilersaarutigineqartut siuartippagut, ukioq manna atuutsinneqalereersinnaallutik. Siulliit qaammammi matumani atuutsinneqalissallutik, Bodil Marie Damgaard oqarpoq.
Akikinnerulersitsinerit nutaat kingunerisaannik kaaviiaartitat 20 aamma 30 millionit koruunit akornanni ikileriarnissaat Tusassip naatsorsuutigaa.
Ingerlatseqatigiiffik 2025-mi 800 millioni koruunit sinnerlugit kaaviaartitaqarpoq.
Ingerlatitseqatigiiffik ilisimatitsivoq akinik naleqqussaanerit tamakkerlutik 10 million koruunit sinnerlugit naleqassasut.
- Mobiltelefoninik atuinermi qanittukkut akikilliliinerit, piffissamilu aggersumi suliniutitut pilersaarutaasut kingunerisaannik, kaaviaartitta ukiuni aggersuni ikileriarnissaat naatsorsuutigaarput, ikileriaatilli sapinngilarput Tusassip pisortaanera Jonas Hasselriis oqarpoq.
Sinneqartoorutit aningaasaliissutillu amerlasuupilussuit
Tusassip sinneqartoorutai patajaatsumik ukiuni tallimani kingullerni amerliartorput, 2021-mi 112 millionit koruuniniit maanna 179,5 millionit koruuniullutik.
Sinneqartoorutit amerlasuut attaveqaatinut pingaarutilinnut aningaasaliissutitut pingaartumik atorneqarsimapput, soorlu imaatigut kabelinut, qaammataasiakkut attaveqaatinut aaqqiissutissanullu allanut, nunami isorartuumi, silarluttartumilu attaveqaatit patajaatsuunissaannut qulakkeerisoqassalluni.
Tusassip 2030-p tungaanut siunissamut qulakkeerinninniarluni aningaasanik amerlasuunik atuinissani suli naatsorsuutigaa.
- Tier 3-datacenterimik sanaartornerup 2026-p ingerlanerani naammassineqarnissaa tamatumunnga pissutaanerpaavoq. Tamatuma saniatigut imaatigut kabelip nunamut attavilersorneranut aningaasaliisoqassalluni, 5G-teknologiimik siammarteriuarnermut attaveqaatinullu nalinginnaasumik pitsanngorsaanernut amerlasuunik aningaasaliisoqassalluni, ukiumoortumik naatsorsuutini taama allassimasoqarpoq.
Ingerlatseqatigiiffiup 160 aamma 170 millioni koruunit akornanni 2026-mi sinneqartooruteqarnissani naatsorsuutigaa, ukiumoortumik naatsorsuutini taama allassimasoqarpoq.
- Suliniutit aallartiteriikkavut maanna malunnartumik pitsanngoriaataapput, nuna tamakkerlugu atuisutta patajaannerusumik assigiiaarnerusumillu misigisaqarnissaat qulakkeerniarlugu, ukioq manna aningaasaliinerit amerlissavagut, atuisunut sullissinermullu pisortaq Nikolaj Christoffersen tusagassiuutitigut nalunaarummi oqarpoq.
