Kangaatsiap atuarfia: Inulerivik inuusuttunut siunnersuineq pillugu - kisimiinngilasi

Inulerivimmi pisortaq meeqqanik inuusuttunillu assigiinngitsutigut innarlerneqarnikunut qanoq oqaloqateqarnissamut siunnersuuteqarpoq.

Allattoq Markus Valentin

maajip 16-at 2026 08:12

Nutserisoq Medea Olsen, Connie Fontain

- Kisimiinngilasi. Meeqqat inuusuttullu ajoraluartumik amerlasuut assingusumik arlaatigut misigisaqarnikuupput.

Naja Lund Kielsen, Kangaatsiap Atuarfiani Iparartarfimmi KNR-ip allaaserisaanut assingusumik misigisaqarsimasunut tamanut taama oqariartuuteqarpoq

Taanna Nunatsinni Tarnikkut Katsorsaavimmi Siunnersuisarfimmilu Inulerivimmi ulluinnarni pisortaavoq.

Taama pisoqaraangat kommunip siunnersuinissaq akisussaaffigaa, assersuutigalugu ilaqutariinnut sullissivikkut imaluunniit ilaqutariit illui aqqutigalugit.

Inulerivik kommuninik qanimut suleqateqarpoq. Innuttaasut kommunit ikiorsersinnaanngisaat kiisalu innuttaasut ikiorneqarnissamut periarfissaqarpianngitsut tassani isumagineqartarput.

KNR-ip Kommune Qeqertalimmi isumaginnittoqarfik suliai pillugit oqaloqatiginiarlugu attaveqarfigigaluarpaa, iluatsinngilarli.

Naja Lund Kielsenip angajoqqaat ilaquttalluunniit meeqqamik atugarliorneranik pasitsaassigaangamik suut eqqumaffigisariaqarneraat maanna erseqqissarpaa.

Aamma oqaloqatigiissutigiuminaatsut pillugit pitsaanerpaamik qanoq ikiuisoqarsinnaaneranik oqaloqatiginnittoqarsinnaaneranullu siunnersuuteqarpoq.

KNR ukkatarinnittoq: Kangaatsiap Atuarfia Iparartarfik

KNR-ip meeqqanut killissamik qaangiisumik pissusilersuutit, kinguaassiuutitigut naapertuilluannginnerit nakuusernerillu pillugit oqaluttuat arlallit piffissami tulliuttumi saqqummiutissavai.

Oqaluttuat tamarmik Kangaatsiap Atuarfiani Iparartarfimmi angajoqqaanit meeqqaniillu oqaluttuarineqarput.

Illit imaluunniit nalunngisavit arlaat meeqqat atuarfianni assingusumik nalaataqarsimaguit redaktion@knr.gl-imut attaveqarnissannut tikilluaqqusaavutit.

Kisimiittutut misigisimaguit oqaloqateqarnissannillu pisariaqartitsiguit Tusaanngamut attaveqarsinnaajuaannarputit.

Oqarasuaatikkut siunnersuisarneq tassaavoq kinaassutsimik isertuussilluni illit siunnersuisullu akornassinni inuttut oqaloqatigiinneq, tassani oqaloqatigiinnerup imaa illit aalajangissavat.

Meeqqat, inuusuttut inersimasullu tamarmik oqaloqateqarnissamik allaqateqarnissamilluunniit pisariaqartitsisut Tusaannga attavigisinnaavaat. Tusaanngamut attaveqarneq kinaassutsimik isertuussisinnaaffiuutigaluni akeqanngilaq – aamma Tusassit imaqanngikkaluarpalluunniit sianersinnaavutit.

Oqarasuaat: 80 11 80

SMS: 1899

Meeqqat assigiinngillat

Naja Lund Kielsenip oqarnera naapertorlugu, meeqqat killissamik assigiinngitsutigut qaangiiffigitissimatillutik pissusilersuutaat meeqqamit meeqqamut assigiinneq ajorput.

Taamaattumik meeqqap pissusilersornera ulluinnarni pissusilersortariaasaanit allaaneruppat maluginiagassaavoq.

- Qitornavit pissusilersortarnera angajoqqaatut ilisarisinnaavat, aamma qanoq qisuariartariaaseqarnera nalunngilat. Qitornat allaanerusumik pissusilersulerpat ilisarnarunnaarluni iliuuseqarfiginissaa pingaaruteqarpoq.

Taamaattumik angajoqqaatut meeqqamut toqqissisimanartumik tatiginartumillu avatangiiseqartitsinissaq meeqqallu oqaloqatiginissaanut periarfissaqarfiusumik qanorlu pisoqarneranik paasinninnissaq pingaaruteqarpoq, Naja Lund Kielsen oqarpoq.

- Oqaluuseruminaatsunik oqaloqatigiissuteqaraanni toqqissisimanartumik avatangiiseqarnissaq pingaaruteqarpoq.

- Aammattaaq meeqqap oqaluttuarumajunnaannginnissaa qulakkeerniarlugu, meeqqap qanigisap oqaloqatiginissaanut piareersimanissaq pingaaruteqarpoq.

Oqaloqatigiilluarneq

KNR-ip oqaluttuani saqqummiussaani anaanaq ernerlu nukappiaqqap qanoq iliuuseqarfigineqarsimaneranik oqaloqatigiinnissamik ajornakusoortitsisut tusarfigaagut.

Naja Lund Kielsenip meeqqat mattullutik susoqarsimaneranik oqaluuserinnikkusunneq ajornerat nalinginnaalluinnartoq oqaatigaa.

- Eqqarsaatit taamaattut mianersornermik kanngusunnermillu pilersitsisinnaapput, qanigisamillu tatigisamilluunniit oqaloqateqarniarnermut ajornakusoortitsisinnaalluni.

- Taamaammat iliuutsit suut peqqinnannginnersut nassuiaatiginissaat aamma inersimasut meeqqalluunniit allat qanoq iliuuseqartussaannginnersut nassuiaatiginissaa pingaaruteqarluinnarpoq, Naja Lund Kielsen oqarpoq.

- Kisianni aamma meeqqat angajoqqaaminnit toqqissisimanermik tatiginniffiusumillu avatangiiseqartinngitsunik ilaqarput; tassani meeqqap avatangiisai soorlu meeqqeriviup, atuarfiup, ilaquttat inersimasulluunniit allat meeqqap avatangiisaanut qanigisaanut pingaaruteqarluinnarput.

Tassami pisssusissamisuunngitsumik ilumut pisoqarsimanersoq meeqqat tamatigut nalujunnaarsimasanngilaat. Taamaammat meeqqamut suna naleqquttuunersoq naleqquttuunnginnersorluunniit oqaluttuarisarnissaa pingaartuusoq, Inulerivimmi pisortap oqaatigaa.

- Tamanna meeqqap eqqarsaatiginnilersinnaaneranik immaqalu oqaloqatiginnikkusulerneranik kinguneqarsinnaavoq. Meeraq oqalutsinniarsarigaanni imminut mattulluinnarsinnaavoq.

Inuusuttuaranngornermi ersiutit

Naallu meeqqat pisoqarnerata kingorna oqaloqatigineqareeraluarlutik taakku nakuusernermik imaluunniit kinguaassiutitigut naapertuilluanngitsuliorfigineqarnermik nalaataqarneq inuusuttuaranngornermi aamma qisuariaateqartitsisinnaasoq, Naja Lund Kielsen oqarpoq.

Imigassamik aanngajaarniutinilluunniit atuineq atornerulersitsisarpoq.

- Ajornartorsioreerluni imigassartoraanni tamanna silaarunnermik imaluunniit pissutsinut allanut imminut ajoqusernissap aarlerinarneranik kinguneqarsinnaanera annerulertarpoq.

Taamaammat Naja Lund Kielsenip piffissami ilungersorfiusuni imigassamut aanngajaarniutinulluunniit qimaaniarsarisoqannginnissaa innersuussutigaa.

Taarsiulluguli pissutsit oqaluuserinissaannut ikiortissarsiornissaq pingaaruteqarpoq.

- Ikiortissarsiornissamut aqqutissaqartuaannarpoq.

- Aamma immaqa naak ingerlaqqissinnaasutut misigisimanngikkaluarluni, inummik tatigisinnaasamik piareersimaleraanni oqaloqatigineqarsinnaasumik periarfissaqartuaannarpoq.

Ikinngutit oqaloqatigineqarsinnaasut

Naja Lund Kielsenip angajoqqaanik oqaloqateqarnerup saniatigut meeqqat inuusuttullu ikinngutiminnik tapersersorneqangaatsiarsinnaasut oqaatigaa.

Meeqqalli inuusutullu ukioqatigisaminnik oqaloqateqarlutik, akisussaaffimmik namminneq nammataqannginnissaat eqqaamassallugu pingaaruteqarpoq. Pissutsimmi erngertumik iliuuseqarfigineqartariaqarsinnaapput.

- Pisoqariataarpammi ikinngutigiinnermut tamanna aamma kingunerluuteqarujussuarsinnaavoq. Inersimasumik tatigisaminnik oqaloqateqarnissamut aamma periarfissaqassapput.

- Taamaammat inersimasumik tatigisaqaraanni taassuma saaffigineqarnissaa neriuutigaara. Tamanna tarnikkut imminut mattulluni misigilertoqarluni pissutsit ajornakusuulernissaannik aamma pinaveersaartitsissutaasinnaavoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.