Unicef: Meeqqat inuusuttullu najukkaminni ikiorneqarnerusariaqarput
- Meeqqat atugaat eqqarsaatigalugit Unicefiminngaanniit takusinnaasarput tassaavoq Kalaallit Nunaanni pisortatigut meeqqanik ikiuinissamut sakkussaqarneq amigarpasittoq. Tamannalu isumaqarpoq meeqqat angerlarsimaffimminni sumiginnagaasimasut, allatigulluunniit sumiginnagaasimappata, atornerlugaasimappataluunniit, pisortaninngaanniit ikiorserneqarnerat amigartoq.
Unicefip nunatsinni allaffiani suliniutinut pisortap Sara Olsvigip isumaginninnermi pissutsit taama oqaaseqarfigai.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut ikiorneqarumanngillat - danskit politikerii ikiuerusupput
Nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu suliaqarfimmut Folketingimit 2016-imi ukiakkut 10 millionit koruuninik aningaasaliissuteqartoqarmat taanna isumaginninnermut naalakkersuisuuvoq.
Danmarkimi Isumaginninnermut aqutsisoqarfimmut Namminersorlutillu Oqartussanut aningaasaliissutigineqartut makkununnga atorneqarput
Nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu inooqataanikkut ajornartorsiortunut piffissami 2017-imit 2020-mut katillugit 10 millionit koruunit Folketingimit 2016-imi aningaasaliissutigineqarput – ukiumut 2,5 millionit koruuninut agguataarneqarlutik.
Aningaasaliissutigineqartut Namminersorlutik Oqartussat meeqqanik inuusuttunillu sullissinerisa nukittorsarnissaanut atugassaapput.
Aningaasat makkununnga maannamut atorneqarput:
- 2017 - Namminersorlutik Oqartussat sullissinermut suliaqarfiata, ilaqutariinnut sullissiveqarnerup aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfeqarnerup misissoqqissaarneri
Misissoqqissaarinerlu tunngavigalugu Isumaginninnermut Inatsisinillu atuutsitsinermut naalakkersuisoqarfiup Danmarkimi Isumaginninnermut aqutsisoqarfik peqatigalugu 2018-imi 2019-imi makku suliariniarlugit isumaqatigiissutigaat:
Suliat ingerlanneqarneri pillugit:
- meeqqat ikiorserneqartarnerat pillugu inatsimmut ilitsersuusiornissaq
- kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit pillugit paasititsiniaaneq
Ilaqutariinnut sullissivinni:
- meeqqanut inuusuttunullu kannguttaatsuliorfigineqarsimasunut attaveqaqatigiit
Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit:
- ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnik akuersissuteqartarnermut akuersissuteqaqqittarnermullu periusissaq
- ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni pisortanut attaveqaqatigiittarfiliornissaq tamatuminngalu aaqqissuussinissaq
Namminersorlutik Oqartussani, kommunini, ilaqutariinnut sullissivinni aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni isumaginninnermik suliaqartunut siunnersuinermik piginnaasanillu ineriartortitsinissamut siunnersuuteqarfiginissaannullu Danmarkimi Isumaginninnermut aqutsisoqarfik saqqummiisarnikkut pikkorissaasarnikkullu aamma ikiuutissaaq.
2020-mi sunik suliniuteqartoqassanersoq 2019-ip naanerani isumaqatigiissutigineqassaaq.
Najoqqutarisaq: Danmarkimi Isumaginninnermut aqutsisoqarfik
Naalakkersuisutut siuliata Martha Lund Olsenip (S) Folketingip isumaginninnikkut ikiorsiissuteqarnissamik neqeroorutaanut nangaassuteqarneranit ukioq ataaseq qaangiuttoq tamanna pivoq.
Unicef: Meeqqat najukkami iliuuseqarfiginerusariaqarput
Katillugit 10 millionit koruunit 2020-p tungaanut aningaasaliissutigineqarput, Namminersorlutillu Oqartussat Danmarkimilu Isumaginninnermut aqutsisoqarfiup suleqatigiillutik atugassaraat.
Aningaasallu maannamut sumut atorneqarsimanersut allattorsimaffimmi KNR-ip Danmarkimi Isumaginninnermut aqutsisoqarfimmit pissarsiarisimasaani takuneqarsinnaapput.
Ilaatigut isumaginninnermut suliaqarfiup misissoqqissaarneranut, kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit pillugit paasititsiniaanermut, meeqqanik tapersersuinermi ilitsersuinermut atugassanut, meeqqat kinguaassiutitigut atornerlugaasimasut attaveqaqatigiivinut kiisalu isumaginninnikkut suliaqartut pikkorissartinneqarnerinut atorneqarput.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut isumaginninnermut tunngatillugu amerlanerussuteqartunit tamakkiisumik kimigiiserfigineqartut
Tamakkuli naammanngitsut, Sara Olsvigip siorna politikkimik suliaqarunnaartup maanna oqaatigaa.
- Suliniutit meeqqat atugarisaannut qaninnerusut pisariaqartinneqarput.
- Iliuusissatut pilersaarutit kusanartut isiginiarpallaarnagit najukkami piviusumik iliuuseqarnissaq, najukkami suliaqarnissaq najukkamullu naleqqussaanissaq, taamaaliornikkut meeqqat najukkaminni ajornartorsiutimik isumagineqarnerinik misigisaqarnissaat qulakkeerniarlugu. Aamma isumassorneqarnermik misigisaqarnerat aalaakkaasuussaaq unitsinneqariataassananilu, Sara Olsvig oqarpoq.
Kikkut suleqatigineqassanersut kikkullu akiliissanersut aalajangerusunngikkaa
Unicefip suliniut Nakuusa pillugu Naalakkersuisut suleqatigai. Meeqqat pisinnaatitaaffiisa atugaasalu pitsanngorsarneqarnissaat suliniummi sulissutigineqarpoq. Unicefip – taamatullu aamma Naalagaaffiit Peqatigiit – aningaasartuutit 2/3-lii akilertarpaat.
Aammattaaq Isumaginninnermut naalakkersuisoqarfik kommunillu arlallit Danmarkimi aningaasaateqarfiit kommunillu arlallit suleqatigalugit aningaasatigut tapiiffigineqartarput.
Tasiilamili meeqqat inuusuttullu ilarpassuisa annertuumik sumiginnagaanerat DR-ip piviusulersaarutaani ”Byen hvor børn forsvinder”-imi qanittukkut saqqummiunneqarpoq. Tamannalu pissutigalugu amerlanerussuteqartut Naalakkersuisut avaqqullugit piumasaqaatigaat Siumup Nunattalu Qitornaata suliassaqarfimmi ikiorneqarnerunissaq Folketingimut noqqaassutigissagaat.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut ataasinngornermi ikinnerussuteqaleratarsinnaasut
Isumaginninnermulli naalakkersuisup Martha Abelsenip (S) tamanna maannamut itigartitsissutigaa. Ajornartorsiutaasullu qanimut paasiumallugit Tasiilaliaqqaarniarpoq.
Naalakkersuisunullu piumasaqaatigineqartoq Sara Olsvigip Unicefimeersup akuliuffigerusunngilaa.
- Siullermik oqaatigissavara suleqatigiinniarnermi qanorpiaq naalakkersuisunit danskit naalakkersuisunut iliuuseqartoqarniarnersoq uagut annertunerusumik akuleruffigissanngilarput.
AAMMA ATUARUK Meeqqanut inuusuttunullu qimarnguiviliortoqarnissaa siunnersuutigineqartoq
Naalagaaffiilli Peqatigiit Meeqqat pillugit isumaqatigiissutaata Namminersorlutik Oqartussat atsioqataaffigisimasaata nunatsinnit naammassineqannginnera erseqqissaatigaa.
Naalagaaffiit Peqatigiit meeqqanut inuusuttunullu suliaqarfimmi nunatsinni oqartussat suliaannik 2017-imi nalilersuinerminni tamanna naqissuserpaat.
Tamanna eqqartuussiveqarnermut danskit naalagaaffiata nunatsinni akisussaaffigisaanut aamma atuuppoq.
- Naalagaaffiit Peqatigiit erseqqissunik inassuteqaateqarnikuupput. Tassanilu pineqartut pingasut iliuusereqquneqartullu tassaapput nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiortariaqarneq, taassumalu iliuusissanik pilersaarutip suliassaqarfiit akimorlugit ataqatigiissagaanissaanik immikkut aamma inassuteqaateqarnerat. Aappaattullu kisitsisinik meeqqat pillugit ilisimasanik katersuinermi atugassanik, tassalu pissutsit qanoq innerannik uuttortaasinnaanissamut kisitsisalersornerunissaq pisariaqartoq aamma oqaatigineqarpoq. Pingajuattullu taarusutara tassaavoq eqqartuussiveqarnikkut meeqqat pillugit ingerlasoqaraangat naammaginanngitsumik massakkut ingerlatsisoqarneranut Naalaaffiit Peqatigiit oqaaseqarnerat aaqqiisoqarnissaanillu inassuteqarnerat taarusuppakka, Sara Olsvig oqarpoq.
