- Danmarkimut angalaguma napparsimalerlungalu taava tamanna nammineq akisussaaffigaara. Nunani allani tunillatsittoqaruni tappavaniiginnassapput – aningaasartuutillu nammineq akilerneqassallutik, Kim Kielsen oqarpoq.Assi: KNR

Ulloq kiisami aalajangerneqarpoq: Nunarput juunip 15-iani ammaqqissaaq

Coronamik ersiuteqaruit nunatsinnut angalanissamut itigartinneqarsinnaavutit. Aamma nunani allani tunillatsikkuit immikkut aningaasartuutinut nammineq akiliissaatit.

Nunanut allanut angalanermut killilersuinerit maanna atuuttut qaangiunnissaannut ullut arfiniliinnanngortut nunatta ammaqqinnissaanut ulluliisoqarpoq. Tassa juunip ulluisa 15-ianni ammaqqissasoq, Naalakkersuisut siulittaasuata, Kim Kielsenip tusagassiortunik katersortitsinermi oqaatigaa.

Partiit siulittaasui tamarmik katersortitsinermi peqataapput.

Ammaasoqarnissamut periusissaq:

 
Immikkoortoq  1: 
  
Danmarkimi tunillatsittunik misissuinermi tunillatsissimasut 5 % qaangersimanngippassuk ammananissaq aallartinneqarsinnaassaaq. 


Sapaatip akunneranut timmisartumut ilaallutik tikittut amerlanerpaamik 600-sarnissaat ammaanissap kingunerissavaa.
 

Angalasut misissortinnermi tunillatsissimassanngillat, tikinnerullu kingornagut ullut tallimat qaangiunnerisigut misissortittassallutik. Angalasut tikereernermik kingorna tunillatsissimannginnermut misissorneqarnissartik tikillugu mattusimatinneqassapput. 


Tamatuma saniatigut massakkut peqqusinerit innersuussutillu aalajangiusimaannarneqassapput. 

- Piumasaqaateqassaagut. Coronamik ersiuteqartut tamarmik nunatsinnut isernissamut akuerineqassanngillat. NUnatsinnut isernissamut itigartinneqartassapput, Kim Kielsen oqarpoq.

Juunip ulluisa 15-iata kingorna nunatsinnut angalasut tamarmik aallannginnermi amerlanerpaamik ullut marluk sioqqullugit coronamut misissortinnermi tunillatsissimannginnerat uppernarsarneqarsimasassaaq.

Tikikkaanni erngertumik ulluni tallimani angerlarsimaffimmi mattusimasoqassaaq. Tikinnermiillu ullut tallimat qaangiunnerani misissorteqqittassapput. Misissortinneranni tunillatsissimanngitsut paasineqaraangata mattusimanerat atorunnaartassaaq.

- Nunanut allanut angalanerit nammineq akisussaaffigineqassapput – tamanna paasissallugu pingaaruteqarpoq, Kim Kielsen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK En ny smittet med coronavirus i Aasiaat

- Danmarkimut angalaguma napparsimalerlungalu taava tamanna nammineq akisussaaffigaara. Nunani allani tunillatsittoqaruni tappavaniiginnassapput – aningaasartuutillu nammineq akilerneqassallutik.

Siumut angalanissamut immersugassamik immersuisimanani imaluunniit tunillatsissimannginnermut takussutissaateqanngikkaanni timmisartumut ikisoqarsinnaanngilaq.

Tunillatsissimasoq nutaaq ippassaq paasineqartoq

Nunatsinni sapaatini-akunnerni aqqanilinni coronamik tunillatsissimasoqanngilaq. Tunillatsissimasorli nutaaq ippassaq paasineqarpoq - tamatumuuna Aasianni.

Tunillatsissimasoq Danmarkimit tikinnermi kingorna Covid-19-imut misissorteqqinnermini tunillatsissimasoq paasineqarpoq. Tunillatsissimasoq taassumalu ilaqutai mattusimapput, tunillaassuuttoqarnissaanullu ilimanaateqarpallaanngitsoq, nakorsaanerup oqaatigaa.

Tunillatsissimasoq Danmarkimiinnermini coronamik napparsimareersimavoq, nunatsinnullu angalannginnermini misissorneqarami tunillatsissimanngitsutut uppernarsarneqarluni.

- Nunatta ammaqqinnissaa pingaaruteqarpoq - alloriarnerujussuullunilu tamanna akisussaassuseqarpugut, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Muté Borup Egede oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Genåbning af landet bliver præsenteret på mandag

- Tunillatsissimanerup aattuutinnginnissaanut tamatta akisussaaffeqarpugut. Kangerlussuarmi inuit tikittut aallalersullu ataatsimoorfigisartagaat ukkatarissavarput.

Qanoq ingerlanneqassava?

- Malittarisassanik kingusinnerusukkut saqqummiussissaagut, Nunatta Qitornaani siulittaasoq, Vittus Qujaukitsoq oqarpoq.

Naalli Kangerlussuarmi inuit katersuutinnginnissaanut suli malittarisassaqanngikkaluartoq tunillatsissimasumillu nutaamik uppernarsaasoqaraluartoq nunatta nunarsuarmiunut ammaqqinnissaa pingaaruteqarpoq, Demokraatit siulittaasorigallagaat, Nivi Olsen oqarpoq.

- Aningaasaqarneq ingerlaartinneqassaaq. Aasangajalerpoq inuillu nunatsinni sulingiffeqarnerminni angalanissaat kaammattuutigaarput. Tamanna innersuussutigingaatsiarparput, taanna oqarpoq.

Air Greenland upalungaarsimanermi pilersaarut malillugu timmisartuussissasoq

Nunatta ammariartoqqinnera pingasunik immikkoortoqassaaq - immikkoortoq siulleq juunip ulluisa 15-iani aallartissaaq.

Timmisartukkut angallannerup marsip ulluisa 20-anni unitsinneqarnerata kingorna nunatsinnit aallarniartunut ammaassisoqaqqinnikuuvoq. Taamammat nunatsinnit aallartoqarsinnaaleqqilluni, nunatsinnulli angalaniartut  inerteqqutigineqarnerat maanna juunip ulluisa 15-iannut atuuppoq. Tamanna maajip ulluisa 31-annut atuukkaluarpoq.

Taamaammat nunatsinnut uterlutik angalaniartut juunip 15-iata tungaanut oqartussanut attaveqaqqaarlutik isernissamut akuersissuteqarfigineqaqqaartartussaapput.

Air Greenland juunip ulluisa aallaqqaataannit upalungaarsimanermut pilersaarummik annertusamik atuilerpoq. Tamanna Namminersorlutik Oqartussat Air Greenlandillu akornanni isumaqatigiissutaavoq, tassanilu Kangerlussuup Københavnillu akornanni juunip aallaqqaataaniit timmisartuussinerit sapaatip-akunneranut pingaasuusalernissaannik isumaqarpoq. Air Greenland nalinginnaasumik sapaatip-akunneranut quleriarluni timmisartuussisaraluarpoq.

Isummersuutit