Kielsen: Nunatta ammaqqinnissaanut suli ulluliisoqanngilaq
Nunatta avataaniit angalasut ammaanneqarnissaat qaqugu pissanersoq suli nalunarpoq, sulimi ullulerneqanngilaq. Taamaattumik Nunarput qimallugu aallarsinnaagaluarlutit, uteqqinnissarnut Namminersorlutik Oqartussanit immikkut akuerineqaqqaassaatit.
Ammaasoqarnissamut periusissaq:
Immikkoortoq 1:
Danmarkimi tunillatsittunik misissuinermi tunillatsissimasut 5 % qaangersimanngippassuk ammananissaq aallartinneqarsinnaassaaq.
Sapaatip akunneranut timmisartumut ilaallutik tikittut amerlanerpaamik 600-sarnissaat ammaanissap kingunerissavaa.
Angalasut misissortinnermi tunillatsissimassanngillat, tikinnerullu kingornagut ullut tallimat qaangiunnerisigut misissortittassallutik. Angalasut tikereernermik kingorna tunillatsissimannginnermut misissorneqarnissartik tikillugu mattusimatinneqassapput.
Tamatuma saniatigut massakkut peqqusinerit innersuussutillu aalajangiusimaannarneqassapput.
Immikkoortoq 2:
Ammaanerup immikkoortuata aappaani Kalaallit Nunaanni tunillatsissimasinnaasut amerlassusaat ilisimaneqarlutillu suliarineqareersimassapput.
Danmarkimi innuttaasut misissuiffigineranni tunillatsittut amerlassusaat 2 %-imik qaangiisimassanngillat.
Sapaatip akunneranut timmisartumut ilaallutik tikittut amerlanerpaamik 1200-iusarnissaat ammarnerup kingunerissavaa.
Angalasut aallarnissaq sioqqullugu misissortinnermi tunillatsissimassanngillat, tikereernerullu kingorna ullut tallimat qaangiunnerisigut misissorteqqissallutik. Angalasut misissortinnermi tunillatsissimannginnermut inernerit pigilernissaat tikillugu mattusimaneqassapput.
Tamatuma saniatigut massakkut peqqusinerit innersuussutillu aalajangiusimaannarneqassapput.
Immikkoortoq 3:
Ammaanerup immikkoortuata pingajuanni Kalaallit Nunaanni tunillatsissimasinnaasut amerlassusaat ilisimaneqarlutillu suliarineqareersimapput.
Danmarkimi innuttaasunik misissuinermi tunillatsissimasut amerlassusaat 1 %-imik qaangiisimassanngillat.
Ammaneq timmisartunut ilaasut amerlassusiisa killilersuiffigineqannginnissaannik kinguneqassaaq.
Angalasut tikereerlutik tunillatsissimannginnermut misissortissapput. Massakkut innersuussutaasut ingerlaannassapput, peqqusinerilli unitsinneqarlutik.
Innuttaasut tamarmik COVID-19-imut ersiuteqarnerlutik misissortissapput, nappaammullu ersiuteqartoqarpat angalannginnissamik kikkut tamarmik kaammattorneqarput.
Nunatta ammariartuaarnissaanut pilersaarut Naalakkersuisut Siulittaasuata Kim Kielsenip tusagassiortunut katersortitsinermini tamanna oqaatigaa.
Coronalli kingorna nunatta qaqugu ammaqqinnissaa Inatsisartut marlunngorpat maajip 19-iani oqallisigereerpassuk aatsaat ulluliisoqassaq.
- Tamakkiisumik ingerlaannartumik ammaasoqarnavianngilaq. Immikkoortukkaarlugit ammariartuaassaagut. Danmarkimi qanoq tunillatsittoqarsimatiginera aamma apeqqutaassaaq. Tunillatsissimasut ikilippata ammaassinerussaagut, Kim Kielsen qoarpoq.
Ammaassiartuaarnermi immikkoortoq siullermi inuit 600-t nunatsinnut sapaatip-akunneranut tikissinnaassapput. Aallanginnerminni tikinnerminnilu coronaviruseqarnerlutik misissortittassallutik.
Nunatsinnut tikinnermi ulluni tallimani angerlarsimaannartoqassaaq. Tamatuma kingorna misissorteqqereernermi ulluni 14-ini aamma angerlarsimaannartoqartassalluni.
Ammaassiartuaarnissami immikkoortup aappaani inuit 1.200-t nunatsinnut sapaatip-akunneranut tikittarnissaat killiliunneqarpoq. Immikkoortoq siullermituulli misissortittarnissamut piumasaqaatit tassani atuutissallutik.
Immikkoortullu pingajuani angalasut killilersorneqarunnaassapput, tassanilu aatsaat tunillatsissimanermut ersiuteqaraanni misissortittoqartassaaq.
- Tunillatsittoqaqqissagaluarpat nalilersuissaagut, sukatereqqittoqartariaqassallunilu, Kim Kielsen oqarpoq.
