Ukiormanna avaleraasartoorniarneq aallartinniaasaartoq

Aviisi Sermitsiaq ullumi saqqummersoq taama allaaserisaqarpoq.

- Atlantikup avannaata kitaata imartaa siornamut naleqqiullugu nillernerungaatsiarpoq, tamannalu ukiormanna pisassiissutigineqartut pisarinissaannut sapaatit-akunnerinik pingasunik kinguarsarneqarsimavoq, Royal Greenland Peladigicimi kilisaatinut pisortaq aviisimut taama oqarpoq.

- Siorna juunip 15-iani aalisarneq aallartipparput - ukiormannalu aatsaat juulip qulingani.

AAMMA ATUARUK Ukiormanna avaleraasartoortassat kiisami agguaanneqartut

AAMMA ATUARUK Avaleraasartoortassiinerit misissoqqissaarniarneqalerput

Avaleraasartoorniarnerullu arriitsuinnarmik pinera Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutiliisoqarfimmi pisortap tulliata Niels J. Lauersenip ilumoornerarpaa.

- Sapaatit-akunnerata matuma qiteqqunnerani pisassiissutinit tamarmiusunit 85.000 tonsiusunit 5.000-it pisarineqarput. Taakkulu siorna piffissap taamaalinerani pisarineqartut 40 procentiinnaraat, Lauersen oqarpoq.

Umiarsuit pisassinneqarsimasut tamarmik aalisaraluarput, misileraallunilu aalisarnertut suli isigineqarmat Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutiliisoqarfiup nakkutilliisut 17-it avaleraasartoorniarnermi nakkutilliitippai.

Taakku pisanit tamanit misissugassanik tigusisarput, uumassussilinnik ilisimatuut Tunup avataani peqassutsimik naliliiniarnissaminnut pitsaasumik tunngavissaqartinniarlugit, aviisi Sermitsiaq taama allappoq.