Tusagassiuut: Illersornissaqarfiup Issittumi timmisartui umiarsuaalu nungullarput

Danskit illersornissaqarfiat Thetisitut angitigisunik sisamanik alapernaarsuutinik umiarsuaqarpoq, taakkunanngalu marluk nunatsinni Savalimmiunilu ukioq kaajallallugu alapernaarsuisartussaagaluarput.

Ukiorli kaajallallugu alapernaarsuisanngillat. Umiarsuimmi taakku nungullaramik iluarsaanneqarajupput. Sakkutuut imarsiortuisa naalagaat, Carsten Fjord-Larsen, DR-imut taama oqarpoq.

- Umiarsuagut ukiunik 30-nit ikinnerunngitsunik pisoqaassuseqaramik teknikkikkut ajutoornissamut qanittuararsuupput.

Assersuutigalugu umiarsuaq alapernaarsuut, Vædderen, Islandimi siorna ulluni arfineq-pingasuni iluarsaanneqartariaqarsimavoq. Umiarsuarlu alapernaarsuut alla, Triton, Frederikshavnimi tamatuma kinguninngua amutsiviliartinneqartariaqarsimalluni.

AAMMA ATUARUK Savalimmiormiut silaannarmut radareqalernissaa sivisuumik oqallisigereerlugu akuerigaat

Umiarsuit taakku ukiunik 30-nit ikinnerunngitsunik pisoqaassuseqaramik iluarsineqalertortuaannarsinnaasanngitsut, sakkutuut imarsiortoqatigiit naalagaat Gorm Bergqvist DR-imut oqarpoq.

Umiarsuillu taakku maskinaasa savequtaasa ilaat sanaartorneqartarunnaarsimasut, taanna ilisimatitsivoq. Taamaammat savequtaasa ilaat ajoquteqaleraangata kingoraartissaannik immikkut sanaartortoqartariaqartarpoq.

Illersornissaqarfiup timmisartua, Challenger, nunatsinni aamma ukioq kaajallallugu alapernaarsuutigineqariaannaasariaqaraluartoq siornali ataasiaannarani iluarsaanneqartariaqarsimavoq.

AAMMA ATUARUK Opposition: Det kan vi bruge amerikanske radarer til

Taamaammat illersornissaqarfiup Issittumi susoqarpiarnera ilisimavinngilaa. Københavns Universitetip sillimaniarneq pillugu immikkoortoqarfiani ilisimatusartuuneq, Kristian Søby Kristensen, taama naliliivoq.

Folketingimilu ilaasortap Inuit Ataqatigiinneersup, Aaja Chemnitzip, tamanna aarlerinartippaa.

- Tamanna kalaallinut aarlerinarneruneranik kinguneqarpoq. Russimmi nunatta qanittuani sakkutooqarfii amerliartuinnarlutillu tamakkua qanilliartuinnartut nalunngilarput, allaallumi timmisartuminnik nunarput angusinnaallugu, taanna DR-imut oqarpoq.

Folketingi illersornissaqarfiup Issittumi nakkutilliinerunissaanut 1,5 milliardit koruuninik siorna aningaasaliivoq. Aningaasaliissutilli taakku suli tamakkerlugit atorneqanngillat.

Illersornissaqarfilli tamarmi ukiuni tulliuttuni nutarterneqartariaqartoq, danskit naalakkersuisui siusinnerusukkut ilisimatitsipput.