Savalimmiormiut silaannarmut radareqalernissaa sivisuumik oqallisigereerlugu akuerigaat

Savalimmiut Danmarkillu NATO-mit radarimik Thórshavnip eqqaani peqalernissaa isumaqatigiissutigaat. Isumaqatigiissuteqartoqannginnerani radari pillugu Lagtingimi oqallittoqangaatsiarnikuuvoq.

Islandip, Norgep Tuluit Nunaatalu akornanni silaannarmi “nakkutilliinermut putoqarneranik” taaneqartartoq Savalimmiuni silaannakkut nutaamik radareqalernermik matussuserneqassaaq.

Savalimmiuni nunanut allanut tunngasunut ministerip, Jenis av Ranap (Miðflokkurin) aamma danskit illersornissamut ministeriata, Morten Bødskovip (S) radari pillugu isumaqatigiissutaagallartumik sisamanngornermi atsioqatigiinneranit tamanna pilersaarutaalerpoq.

Isumaqatigiissut Illersornissamut ministereqarfiup ”paaseqatigiinnermut allagartamik” taaguuserpaa.

Savalimmiuni radari silaannakkut nakkutilliissut

 

Radari Thórshavnip avataani qaqqami Sornfellimiissaaq taannalu silaannakkut 400 kilometerit tikillugit isorartutigisumut nakkutilliisinnaassalluni.

 

Tamanna NATO-p Islandimi Skotlandimilu radariisa ullumikkut angusinnaanngisaannut nakkutilliisinnaassaaq. Tassa imaappoq timmisartut assersuutigalugu Ruslandimeersut – arajutsineqarlutik tamaana timmisinnaapput.
 

Radarimut Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut isumaqatigiissummit Folketingimit siorna akuerineqartumit 390 millionit koruuninik immikkoortitsisoqarpoq.

- Radari sumiiffimmi silaannarmi Naalagaaffeqatigiillu qanittuanni suliaqarnerannut ataatsimut isiginnissinnaanermut ilaassaaq. Tamanna piffissami Europami isumannaassutsip aarlerinartorsiorfiani naalagaaffeqatigiinnut iluaqutaassaaq, illersornissamut ministeri, Morten Bødskov oqarpoq.

Radari Lagtingimi isumaqatigiinngissutaasoq

Bødskovip Savalimmiuni nunanut allanut tunngasunut ministerip suleqatigiilluarnermik qujassuteqarfigaa. Danmarkilli Savalimmiut radarimut atatillugu akuersinissaa piffissami sivisuumi utaqqisariaqarsimavaa.

Isumaqatigiissut taanna Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut isumaqatigiissummut Folketingip siorna akuerisaanut ilaavoq.

Savalimmiunili lagtingi tamanna pillugu apereqaqqaarsimaffilaq – aamma Inatsisartut isumaqatigiissummi nunatsinnut tunngasunut aamma akuutinneqarsimanngillat.

AAMMA ATUARUK Danmark USA-lu: Amerikamiut radarii Kalaallit Nunaanniittut amerlisinnaapput

Tamanna savalimmiormiut partiivisa arlallit isornartorsiorpaat. Aamma naak Jenis av Rana Lagtingimi taasisoqanngikkaluartoq radarimut akuersisinnaagaluartoq.

Avissaarniaqatigiit partiiata, Tjóðveldip Lagting illersornissamut isumannaannissamullu tunngatillugu Folketingimit danskillu naalakkersuisuinit paasissutissarsisariaqartoq isumaqartoq Javnaðarflokkurinip NATO-mit Savalimmiuni radareqarnissaa akuerleraa.

Tamatuma saniatigut suliaq taanna Savalimmiut NATO-mi suliaqarnerulernissamut ilanngutissanersoq pillugu oqallinnermik aallartittoqarpoq. Savalimmiuni nunatsitulli NATO-mut ilaasortanngorusunnersoq aperineqanngisaannarpoq, Danmarkilli ilaasortaanera pissutigalugu toqqaannartumik ilaalluni.

Aammattaaq illuatungiliuttut partiivisa arlallit Savalimmut radareqartitsisoqarneranut assersuutigalugu EU-mi pitsaanerusumik niuernermut isumaqatigiissuteqartoqarnikkut akiliisitsinissaa siunnersuutigaat, NATO-mimi nunat amerlasuut EU-mi ilaapput.

Savalimmiulli Danmarkillu radarimut tunngatillugu isumaqatigiissutaanni taakku arlaat atuutsinneqalerpasinngillat.

Savalimmiunili kissaatigineqartuarsimasumut parnaarussivimmut nutaamut Danmarkip akiliinissani akueraa. Tamannali radarimut akiliutitut isigineqarnissaa itigartitsissutigalugu, ministeriunerup, Mette Frederiksenip (S) DR-imut oqaatigaa.

- Tamanna itigartitsissutigilluinnarsinnaavara. Taakku marluk imminnut attuumassuteqanngillat, ministeriuneq oqarpoq.

NATO-p radarii nunatsinniileriartortut

Nunarput NATO-p sinerissami radariinut inissisimaffiulernissaa pillugu Danmarkimut isumaqatigiinniuteqartussanngulissasoq sapaatini akunnerni kingullerni takutinneqarpoq.

USA nunatsinni sumiiffinni arlalinni radarilersuerusuttoq KNR-ip sapaatip akunnerata siuliani oqaluttuaraa. Tamanna amerikamiut Københavnimi aallartitaanit, Naalakkersuisunit danskillu naalakkersuisuinit maanna uppernarsarneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Inatsisartuni partiit: Aap, radarinik amerliliillik, Pituffilli eqqaamallugu

Inatsisartuni amerlanerussuteqartut taama nalunaaruteqartoqarnera nuannaarutigaat. Naleqqap Demokraatillu tamanna nunatsinnut iluaqutissanut arlalinnut isumaqatigiinniarnissamut periarfissiisoqarneratut isigaat.

- Ilinniartoqarnikkut, sulisoqarnikkullu periarfissanik immaqalu aamma soorlu Pituffimmitut eqqaanartumik kiffartuussinermik isumaqatigiissummik peqarsinnaappat. Aningaasat kaaviiaartinnerani nunatsinni inuiaqatigiinnilu iluaqutaasinnaasunik siunnerfeqarpat. Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen oqarpoq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl