Inatsisartuni partiit: Aap, radarinik amerliliillik, Pituffilli eqqaamallugu
USA-p nunatsinni radarileeqqissinnaanissaa partiinit ilalerneqarpoq. Kisiannili piumasaqaateqartoqartariaqartoq, partiit assigiinngitsunik isumaqarput.
USA nunatsinni radarileerusuttoq, Amerikap Københavnimi aallartitaqarfiani oqaaseqartartoq KNR-imut mailerluni uppernarsaavoq.
AAMMA ATUARUK Danmark USA-lu: Amerikamiut radarii Kalaallit Nunaanniittut amerlisinnaapput
Nunarput oqaloqataasoq, nunanut allanut naalakkersuisup, Siumumeersup, Vivian Motzfeldtip, aamma uppernarsarpaa. Pipaluk Lynge Rasmussenillu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortap taperserpaa, oqarlunilu radarit aamma sakkutooqarnermut tunnganngitsunut atorneqartariaqartut.
Siumut kalaallit peqataallik
Partiit Inatsisartunut ilaasortallit tamarmik tapersersuipput. Anngaaginnassanngitsugulli tamarmik oqarput.
- Siumumi isumaqarpugut taamatut radariliortoqassappat siunissami soorlu amerikamiut kisimik nakkutiginnittuunissaat pisariaqanngitsoq. Isumaqaratta nunatsinni innuttaasut peqataatinneqartariaqartut. Doris J. Jensen Siumut oqaaseqartartuat taama oqarpoq.
Naleqqamiit aamma akuersaarput:
- Tassa tusarluarnarpoq uagut pigisassatsinnik ujartuineq. Peqataarusunnerat amerikamiut. Naleqqameersoq Pele Broberg taama oqarpoq.
Taassuma radariliineq illua tungeriinnut iluaqutissarsiffigisinnaassangatippaa.
Nunatta immakkut angallannermik nakkutilliinerminik, aalisarnermik nakkutilliineranik annaassiniartarnermilu nukittorsaatigisinnaavaa, illuanilu USA-p NATO-llu nunatta eqqaani imartani angallanneq nakkutigisinnaallugu.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut qisuariartut: USA-p radarileeqqinniarnera ajunngilaq, kisianni...
Atassut Demokraatillu: Pituffik ilinniarfiuli
Atassutip Amerikamiut siunertaat nunatsinnut iluaqutissartaqarnissaa aamma kissatigaa.
- Ilinniartoqarnikkut, sulisoqarnikkullu periarfissanik immaqalu aamma soorlu Pituffimmitut eqqaanartumik kiffartuussinermik isumaqatigiissummik peqarsinnaappat. Aningaasat kaaviiaartinnerani nunatsinni inuiaqatigiinnilu iluaqutaasinnaasunik siunnerfeqarpat. Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen taama oqarpoq.
USA-p nunatsinni sakkutooqarfeqarnera
USA-p Pituffik 1953-imili illersornissamut atorpaat, ilaatigut Kalaallit Nunaata avannaani silaannakkut angallannermut nakkutilliissutinik radarinik ikkussiffigalugu.
USA-p nunatsinni Pituffik illersornissaqarfittut taamaallaat ullumikkut atorpaa, kunngeqarfik Danmarkimillu isumaqatigiissusioqqaarani qanorsuaq atorsinnaallugu.
Amerikap illersornissamut ministereqarfiat, Pentagonilu nunatsinni angallannermut aningaasaleerusullutik 2018-imi nalunaaruteqarput, tamanna nunatsinni innuttaasunut sakkutooqarnikkullu iluaqutaasinnaasumik.
Amerikamiut Pituffimmi sakkutooqarfeqarnerminni aserfallatsaaliinermi kiffartuunneqartuupput. Nunatta Danmarkillu suliffeqarfiutaat Greenland Contractors ukiorpassuarni kiffartuussisuupput. USA-lli illertornissamut ministereqarfiata Amerikamiut suliffeqarfiutaat Vectrus Services 2014 naalersoq tamatuminnga suliaqartussatut isumaqatigiissuteqarfigaa.
Greenland Contractorsilumi kiffartuussiunnaarmat, nunarput isertitakillisoq, Demokraatit siulittaasuata eqqaasitsissutigaa. Taamaammat Amerikamiut radariliissappata, kiffartuunnissaannik isumaqatigiissusiornissaq nunatta qulakkeertariaqaraa, partii taanna isumaqarpoq.
Ruslandili Ukrainimut saassussimmat nunarsuatsinni sillimaniarnikkut pissutsit allanngoqaat, taamaanneralu nunatsinnut aamma sunniuteqassasoq, Demokraatit naliliipput.
- Taamaammat piareersimaffigisaariaqarparput iligut peqatigalugit illersornissakkut iliuusissanik iliuuseqarnissarput. Jens Frederik Nielsen Demokraatit siulittaasuat taama oqarpoq.
