Nunarput nunani tamani niuffaffinni pisairiaqartitanik nammineq tigoorariaannarnik aatsitassaqaqaaq.

Tamanna tusartuartarparput. Nunarpulli nunanit tamalaanit sapaatit akunnerini kingullerni marlunni uisassutaalermat, nunatsinni aatsitassat pillugit oqallinnerit imaaginnavilerput. Aatsitassanilli nerrivimmisulli nammineq tigooraaginnarniarneq akisuvoq.

Assi © : Johasinnguaq Olsen/ KNR

Aatsitassanut naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen (IA) taassumalu naalakkersuisoqatai taamaattumik piareeqqapput: Suliassaqarfimmummi aningaasartornaqisumut dollarit amigaataapput, nunatsinnimi aatsitassarsiornissamut dollarerpassuarnik pissarsinissaq maannamut ajornakusoorsimavoq.

Immikkut ilisimasallit marluusut GEUS-imi (Danmarkimi nunatsinnilu nunap qanoq issusianik misissuisarfimmi) siunnersortaaneq Jakob Kløve Keiding aamma ilisimatusartoq Savalimmiuni Færøernes Universitetimeersoq inuit, inuiaqatigiit pinngortitallu imminnut pissuseqatigiinnerannut tunngasunik aamma suliaqartuusoq Ragnheiður Bogadóttir KNR-imit oqaloqatigineqarput.

Kalaallit Nunaata aatsitassaataasa ukiorpassuarni pilerigineqaqisut, sooq soqutigineqarnerulernerannut tunngavigisorisaat pingasut ukuupput.

Nunarsuarmi atortussianik mingutsitsinnginnerusunik pissarserusuttorpassuusut

- Atortussiassanik mingutsitsinnginnerusunik atorneqartuni pingaarutilinnik soqutiginnittoqarnera malunnaatilerujussuuvoq. Taakkuninnga siunissami atuinerussaqaagut, taamaattumik pilersuisussaaleqilernissaq ernummatigineqarpoq. Tamanna tunngavigalugu nunarsuaq tamakkerlugu aatsitassanik peqqaannagu ujaarlertoqarpoq, Kalaallit Nunaat ilanngullugu, Jakob Kløve Keiding oqarpoq.

-Anorisaateeqqanik nukissiuutit, motoorit innaallagialiuutit, anorisaatinik nukissiuutit seqerngullu qinngornerinit nukissiuutit tamakkuninnga atortussiartaqartarput, taanna oqarpoq.

USA-p præsidentitaavanut siunnersortaasut aningaasaatilissuartaqarput – Teslamik, Space X-imik inoqatinullu attaveqatigiittarfimmik X-imik piginnittuusoq Elon Musk tamakkununnga ilaavoq.

Ragnheiður Bogadóttirip oqarnera naapertorlugu, taakkua aatsitassat noqqaassutigaat:

- Kina tamakku ilarujussuinik tunisassiorpoq niuffannerlu pissaaneqarfigeqalugu. Taamaammanuna Trumpip Muskillu tamakkuninnga pilersuineq pissaaneqarfigilerniarsaaraat, taanna oqarpoq.

Assi © : Scanpix

Oqaaseq pilersuineq maluginiassavat. Kinami atortussiassanik piumaneqaqisunik akuiakkanillu soorlu biilinut innaallagiatortunut, illersornissamut allarpassuarnullu atugassanik nunarsuarmi niuffaffinnut maannakkorpiaq pilersuisuuvoq.

Taamaattuminguna Kina kisimi tamakkuninnga tunisassiortooqqunagu, USA niuffannermik taaneqartunik siammarterilersaaqisoq. Taamaammalluuna USA-p Kalaallit Nunaat tamatumani aaqqiissutissaasinnaasutut isigigaa:

- Kalaallit Nunaammi aatsitassalerujussuummat, soorunami tamakku pissaaneqarfigilerniarsarineqassapput. (Kalaallit Nunaat, aaqq.) nunap ilaatut inuilaatut tiguariaannaasutullu isigineqarunarpoq, Ragnheiður Bogadóttir oqarpoq.

Akisullunilu pisariusoq

Kinap saniatigut aningaasat aamma ajornartorsiutaapput. Kalaallit nunaannimi aatsitassarsiornissaq akisoorujussuuvoq.

- Aningaasartuutaasussanut aatsitassarsiorfissap qanoq annertutiginissaa sumilu pilersinneqarnissaa apeqqutaassaaq. Aqqusinernik, talittarfimmik, illunik allanillu sanaartortoqassaaq. Kalaallit Nunaat attaaveqaasersorluagaanngilaq. Tassa milliarderpassuarnik aningaasaliisoqartussaassaaq, Jakob Kløve Keiding GEUS-imeersoq oqarpoq.

Assi © : Scanpix

Aatsitassarsiorfissamik inisseereernermi suli piiaaffiulinnginnera pissutigalugu piffissami siullermi aningaasarsiutaalernavianngilaq.

- Tassa qaqqanik aserorteralutalu passussisussaassaagut, taamaliornermilu nukippassuit, imeq aningaasarpassuillu atorneqartarput. Tamakkuninngalu suliaqarnermi akoorutissanik amerlasuunik atuikkajuttarput piiarneqartumiillu sinnikorpassuanngortarput, Ragnheiður Bogadóttir oqarpoq.

Kalaallit Nunaannut iluanaarutissarujussuaq?

Siunnersortaanerup GEUS-imeersup tamanna qularaa

- Suliniutit suli qalluiffiulinngitsut Kalaallit Nunaanni ilisimaneqartut ukiorpassuarnilu aatsitassarsiorfeqarfiit ilisimaneqareersut arlallit GEUS-ip allaaserereerpai. Kalaallit nunaannilu aatsitassarsiorfiusimasut annertunerit marluinnaapput, Jakob Kløve Keiding oqarpoq.

- Piiakkat imaaliallaannaq magnetiliarineqarsinnaasanngillat. Saffiugassiassamik passussineq unammillernartoqartarpoq. Kina tassani ingerlatsinerpaavoq, Nunarsuarmimi aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanermi 65 procentia isumagisaraa. Taava aatsitassat qaqutigoortunit saffiugassiassap sukuluiareerneraniit saffiugassanngorteriarlugit magnetinngortinneri isigigutsigit, Kina 90 procenti sinnerlugu niuffaffinni tunisassiortuuvoq.

Kalaallit nunaannut iluanaarutaalersinnaaneranut Savalimmiuneersup Ragnheiður Bogadóttirip aamma qularutigaa. Pingaartumik Kalaallit Nunaat atortussianik mingutsitsinnginnerusunik qitiusumik qalluiffinngornissaanik neriuuteqartoqassappat.

-   Aatsitassammi taakku nunamiit qallorneqaraluarpataluunniit atortussianik mingutsitsinnginnerusutut atulerneqarsinnaanissaat qularnarpoq, taanna erseqqissaavoq.

Aatsitassammi aamma nioqqutissani nalinginnaasuni soorlu mobilini nutaaliani smartphonesini atorneqartarput.

- Taamaattumik politikkikkut piumassuseqartariaqarpoq, sunniisinnaasariaqarpoq aalajngiisinnaasariaqarlunilu, Ragnheiður Bogadóttir oqarpoq.