Innuttaasut ikiliartornerat siornatigut naatsorsoqqissaakkanit appasinerusoq

Kalaallit Kalaallit Nunaanni najugaqartut siunissami amerlassusiligassaat eqqarsaatigalugit isumakulunnartoqarpoq.

Naatsorsueqqissaartarfiup nuna tamakkerlugu siumoortumik naatsorsuinerata nutaap takutippaa kalaallit 14 procentinik 2050-ip tungaanut ikiliartussasut.

Misissuinermili nutaami kisitsit taanna 2024-mut 2025-mullu siumut naatsorsoqqissaakkani 20 procentimiinnera isumalluarnartuuvoq.

Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlassusaat ukioq manna 56.740-upput. Siumulli naatsorsoqqissaakkat naapertorlugit, innuttaasut 2050-imi taamaallaat 49.932-unissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Siumulli naatsorsoqqissaakkat nalorninartoqarsinnaammata nangaanartoqarput.  

Ukioqqortusiartorneq nunasisoqarnerulernerlu

Innuttaasut ikiliallannerannut pissutaasut ilagaat naatsorsueriaatsip nutaap nunatsinnut utertartut amerlassusaannut atorneqarnera.  

Inunngortartut ikiliartornerat ilutigalugu inuuneqqortussuseq 2050-ip tungaanut agguaqatigiissillugu 35,7-iniit 39,7-inut qaffakkiartussangatinneqarpoq, :  

- Meeqqat ukiumut inunngortartut ukiut qulit matuma siorna 800-t missaanniipput, meerartaartartulli maanna ikilisimanerat pissutigalugu, meeqqat ukiumut 600-nit ikinnerusut, ukiut qulit qaangiuppata inunngorumaarput, siumoortumik naatsorsueqqissaarnermi allaqqavoq.

Aammattaaq nunanit allanit nunasisut januaarimi 2026-mi amerlassusaat allanngortinneqanngillat.

Tassa imaappoq, naak nunanit naalagaaffeqatigiinnerup avataaneersunit nunasisut ukiuni tallimani kingullerni marloriaammik amerleriarsimagaluartut, 2050-ip tungaanut nunasisorpassuit amerliartornissaat siumut naatsorsuutini ilimagineqanngilaq.

Danmarkimit Savalimmiunillu nunasisorpassuit ukiuni kingullerni tallimani 10 procentit missaannik ikileriarsimapput.

Nunatsinnit nuuttartut ikinnerussasut

Politikerit innuttaasut amerliartornerat attatiinnarneqassappat Kalaallit Nunaannit nutsertut ikinnerulernissaata qulakkeerneqarnissaa siornatigut oqallisigereerpaat.

- Tamanna ajornartorsiuterujussuuvoq ernumanartorujussuullunilu, inuiaqatigiinnimi inuuvugut atugarissaarnerup qulakkeernissaanut attatiinnarnissaanullu nukiit tamaasa pisariaqartillugit. Tamanna uannut ernumanartuullunilu uggornarpoq. Taamaattumik maani najugaqarnissaq kajuminnarnerulersissavarput, Jens-Frederik Nielsen (D) KNR-imut siorna oqarpoq.

Kalaallit nunatsinnit nuuttartut nunatsinnut nuuttartunut sanilliullugit, ukiuni 30-ni kingullerni ukiut tamaasa agguaqatigiissillugit 367-inik amerlanerupput.

Siumut naatsorsuutit nutaat naapertorlugit kisitsit taanna 2050-imi 245-iinnaanngussaaq.