Tasiilaq Nunatsinni isumaginninnermi pissutsit pillugit sapaatip akunnerani oqallinnermut aallaaviuvoq. Tasiilami innuttaasut ikiorneqarnissamik pisariaqartitaminnik ikiorneqarpallaartannginnerat pillugu DR-ip piviusulersaarutaani saqqummersinneqarneratigut tamanna aallartippoq.Assi: Larsen Jens Kragh

Suleqatigiissitsisut, Atassut Demokraatillu danskinit ikiorneqarusuttut

Naalakkersuisut naalagaaffimmit isumaginninnermut ullumikkumiit ikioqqusariaqartut, Suleqatigiissitsisut Atassullu isumaqarput. Aamma Demokraatit Danmarkimit ikiorneqarnissaq kissaatigaat.

- Ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisoqaqaaq. Naalakkersuisut ajornartorsiuteqarnitsinnik nassuerutiginninniinnarnerat naammanngilaq.

Suleqatigiissitsisunit Folketingimut qinigassanngortittoq, Louis Sigurdsen inunnik isumaginninnermi pissutsit pillugit taama oqarpoq.

Taassuma Tasiilami Nunatsinnilumi sumiiffinni allani isumaginnittoqarfinni kivitsinissamut danskit oqartussaasuinit ikiorneqangaatsiarnissaq pisariaqarsoraa.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut ikiorneqarumanngillat - danskit politikerii ikiuerusupput

Naalakkersuisullu Danmarkimut attaveqartuussussaapput killormuunngitsoq. Attaveqarnissarli aqaguunani ullumikkuusariaqarpoq.

- Ikioqqunermik saaaffiginnissuteqartussaq soorunami tassaasoraarput nunarput. Piffissanngorpoq oqassalluta: ‘Naammaleqaat! Allaanerusumik iliortariaqalerpugut. Suleqatigiinnissamullu ikiorneqartariaqarluta’.

Nunatsinni meeqqat inuusuttullu pillugit suliniutit pitsanngorsarnissaanut Folketingip 10 millionit koruunit 2017-imi 2020-p tungaanut immikkoortippai. Aningaasat Danmarkimi Isumaginninnermik Aqutsisoqarfiup Namminersorlutik Oqartussat kalaallillu kommuniisa akornanni suleqatigiinnissamut ilaatigullu ‘aaqqissuussaanermut’ aamma ‘ilisimasaqarnerulernissamut’ atorneqassasut, Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.

Isumaginninnermut naalakkersuisup, Martha Abelsenip (S) sapaatip akunnerata siuliani apersorneqarnermini Namminersorlutik Oqartussat kommunillu kisimiillutik suliassamut aaqqiissuteqatusaasut oqaatigaa.

AAMMA ATUARUK Socialstyrelsen forlænger psykologers indsats i Tasiilaq

Suleqatigiissitsisulli Nunatsinni eqqartuussinermi suliassanut atatillugu ukiut arlalialuit qaangiuttut suleqatigiissuteqarnertut ittumik suliniuteqartoqarnissaa siunnersuutigaat.

Suliaq naatsumik
DR-ip piviusulersaarut “Byen hvor børn forsvinder” Tasiilami suliaraa.
Tasiilami meeqqat pingasuugaangata ataaseq kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasartoq meeqqallu marluugaangata ataaseq kommunimi isumaginninnermi suliani ilaasoq paasinarsivoq.
Piviusulersaarutip Tasiilami Nunatsinnilu sumiiffinni allani isumaginninnikkut ajornartorsiutit oqallisigineqaqqilersippai.

Nunatsinni eqqartuussiveqarfinni suliassat taamani amerliartuinnarput eqqartuussivimmilu suliat naammassinissaannut piffissaq sivitsoraluttuinnarluni. Taakkuli marluk danskit eqqartuussissuserisuisa ikiuunnerisigut aaqqiivigineqarput.

Louis Siguadsen isumaqarpoq, isumaginninnermut atatillugu taamatulli ikiorneqarnissaq pisariaqartigisoq, tassa suliassarpassuarnik agguataarinissamut, pinerliffineqarsimasut taakkualu ilaqutaasa kinaasusersinissaammik ikiuinissamut innuttaasunullu iliuuseqarnissamut.

Danskit aningaasaataat mittarfinnut – danskillu aningaasaataat meeqqanut inuusuttunullu

Taassuma Naalakkersuisut isumaginninnermik susassaqarfinni suliassanut atatillugu tamanna Nunatsinni kommunit Namminersorlutik Oqartussallu akisussaaffigineranik oqaaseqarnerat akuerinngilaa.

Susassaqarfinnik akisussaaffigilersimasani soorlu inuussutissaqarnermut susassaqarfinni Naalakkersuisut Danmarkimit tapersiiffigineqarnissaminnut ajornartorsiuteqanngitsut, Louis Sigurdsenip erseqqissaatigaa.

AAMMA ATUARUK Avataanit ikiorneqarnissaq pisariaqanngilaq

- Naalakkersuisut mittarfinnut pilersaarutinut 700 millionit koruuninik suleqatigiissuteqareerlutik isumaginninnermut atatillugu suleqatigiinnermik aallartitsinnginnerat ernumanaqaaq. Soormi meeqqat inuunerannik aamma toqqissisimasumik inuunermik meeqqatsinnullu inuunermik naleqartumik pilersitsisoqanngila?

Atassut: Nutaamik sammiveqalerusuppugut

Atassummiittaaq folketingimut qinigassanngortittup, Nikolaj Rosingip Danmarkimit ikioqqunissaq kaammattuutigaa.

- Isumaginninnermi neqeroorutigisartakkagut ullumikkut pitsaanngitsut ukiorpassuarnilu ingerlalluarsimanngitsut paasisariaqarparput. Meerartagut imminut toquttassappata, kinguaassiutimikkut atornerlunneqartassappata allatigulluunniit atornerluinernut saattassappata isumaqarpunga ajortoq, Nikolaj Rosing oqarpoq.

Atassutilli danskit oqartussaasuinit ikiorneqangaatsiarnissaq Naalakkersuisooqataanermini sulissutigisimanngilaa. Atassullu 2009-mili piffissap annersaani Naalakkersuisoqataarpoq.

AAMMA ATUARUK Tasiilami aaqqiigallartarneq ilisarnaataasimavoq

Atassutip naalakkersuisooqatigiinnit tunuarneranit qaammat ataasiinnaq qaangiuppoq.

Sooq taamaattoqarsimannginnera Nikolaj Rosingip nalunerarpaa. Partiimili ilaasortat nutaat allaanerusumik iliorniarput.

- Ikiuutaasinnaasut tamaasa qujarunniarpagut. Suut ilikkagaqarfigisinnaasagut tamaasa ilikkagaqarfiginiarpagut. Tamannalu siumut isigaluta aallaavissaavoq, Nikolaj Rosing oqarpoq.

Aammattaaq Demokraatit Naalakkersuisunut kaammattuuteqarniarlutik tusagassiuutinut nalunaarummi allapput tassalu inunnik isumaginninnerup iluani ikiorneqarnissarput pillugu Danmark ilinniarsimasunik immikkullu ilisimalinnik toqqaannaartumik pisariaqartitsineq naapertorlugu eqqortumik ikiuiniarnissamut isumaqatiginiartariaqaleripput.

Folketingimittaaq ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen Inuit Ataqatigiinneersoq juunip tallimaanni qinerneqaqqissaguni ikiorneqarnissamik Folketingimut qinnuteqarniarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat