IKIORTARIALLIT Danmarkimi kalaallinut ajornartorsiortunut kommunit ikiuutissaat assigiinngeqisut
Kalaallit Danmarkimi najugaqartut danskinut sanilliullugit inooqataaniarnikkut amerlanerusunik ajornartorsiuteqarnerat pillugu kisitsisit nutaat saqqummiunneqaraluartut taama pisoqartussanngorpoq.
Danmarkimi atugarissaarneq pillugu nuna tamakkerlugu misissuisoqarfimmi ilisimatusartup kalaallit danskinut naleqqiullugit inuuniarnikkut atugaat pillugit septembarimi ima oqarpoq:
- Inuuniarnikkut atugaat assigiinngitsupilussuupput, tamannalu ernumanissamut pissutissaqalersitsivoq.
Taamaakkaluartorli Danmarkimi kommunit anginerit tallimat kalaallinut inooqataaniarnikkut ajornartorsiortunut ikiorsiissuteqarnermikkut aappaagumut pingaarnersiuinerat assigiinngisitaartupilussuuvoq.
Aamma atuaruk Nikingasoqarnera Kalaallit Illuutaasa iliuuseqarfigileruttorpaat
Københavnimi inooqataaniarnikkut ajornartorsiortunut ikiorsiissuteqartarnermut milliardip affaata missaanik immikkoortitsisoqarpoq. Taakkunannga 100.000 koruunit suleqatigiissitamut suliniutinik kalaallinut inooqataaniarnikkut ajornartorsiortunut ikiorsiissutaasinnaasunik eqqartuiffiusussamut atorneqassapput.
- Immaqa amerlagisassaanngillat, oqareernittulli aningaasat taakku suleqatigiissitamuinnaq immikkoortinneqarput. Suleqatigiissitap suliassaqarfimmi suliaqartut (kommunini ingerlatsiviit, peqatigiiffiit, Kalaallit Illuutaat allallu, aaqq.) siunissaq eqqarsaatigalugu sunik pisariaqartitsisoqarneranik misissuiffigissavaat, isumaginninnermut borgmesteri ,Jesper Christensen, taama oqarpoq, erseqqissaatigaalu kalaallit danskit assigalugit isumaginninnikkut neqeroorutinik pissarsinissaminnut aamma periarfissaqartut.
Aamma atuaruk Kalaallit Illuutaasa peqataatitsiniarneq ima pitsanngorsarniarpaat
Kommunilli aningaasaliissutimi milliardit koruunit affaata iluani kalaallinut neqeroorutinik immikkut ittunik pilersitsiniarluni toqqarsimavaa, ilaatigut arnanut kalaallinut suliffissaaleqisunut ikiuiniartoqassalluni.
- Sumiikkaluaraannilluunniit ajornartorsiutit soorunami assigiittarput, ilaatigulli oqaatsit imaluunniit kulturi pissutigalugit aporfeqarsinnaasarpoq, taakkulu pissutigalugit eqqortumik ikiorneqarnissaq pissarsiariuminaassinnaasarluni.
Odensemi, Danmarkimi illoqarfiit anginerit pingajuanni, kommuni Københavnimut naleqqiullugu aappaagu aningaasanik amerlanerulaartunik immikkoortitsisimavoq, tassalu 125.000 koruunit kalaallinut inooqataaniarnikkut ajornartorsiortunut immikkut suliniuteqarnissamut atorneqassallutik.
Esbjergimili, Danmarkimi illoqarfiit anginerit tallimaanni, kalaallinuinnaq sammisunik neqerooruteqanngilaq. Kommunilli ornittakkanut marlunnut, pingaartumik kalaallinut inooqataaniarnikkut ajornartorsiortunut atorneqartartunut, aappaagumut 1,6 millionit koruunit immikkoortissimavai.
- Ilaatigummi ikiorneqarnissaminnik annertuumik pisariaqartitsisut nalaattarpagut, tamannalu isiginiarneqartariaqarsoraara. Aningaasaliissutaasartut ikilileriffigineqarnissaat imaluunniit piivissorneqarnissaat arlaleriarlugu eqqartorneqartarpoq, qujanartumilli taamaaliunngilagut, Esbjergimi Isumaginninnermut Suliffissaqartitsiniarnermullu ataatsimiititaliami siulittaasoq Henrik Vallø taama oqarpoq.
Aamma atuaruk Danskit isumaginninnermut ministeriat: Kalaallit Danmarkimiittut ikioqatigiittariaqarput
Odensemi kommunip kalaallinut inooqataaniarnikkut ajornartorsiortunut suliniuteqarnermut 125.000 koruunit aappaagumut immikkoortinneqarsimapput, Aarhusimilu kalaallit inooqataaniarnikkut ajornartorsiortut nutaamik ornittagaqalernissaannut aningaasaliissuteqartoqarluni.