14-inik ukioqarluni nakorsamit danskimit spiralilerneqarsimanini pillugu Naja Lyberth siullerpaajulluni saqqummerluni oqaluttuarpoq, kingornalu arnat 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarsimanerminnik kingunerluutit pillugit oqaluttuarlutik saqqummertut amerlipput. 

Qulaajaanerup maanna ingerlasup saniatigut inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimasinnaanerata misissorneqarnissaa Naalakkersuisut maanna siunniuppaat. 

Inatsisinut Atuutitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen tusagassiorfinnut nalunaarummi taama paasissutissiivoq. 

KNR-imit apersorneqarluni ima itisiliivoq:

- Inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqarsimanerata misissorneqarnissaanik kissaateqarnertik ukiut marlungajaat matuma siorna suliaq saqqummermalli, Inatsisartut Naalakkersuisullu ersarissumik oqaatigaat. 

Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqqutitsisoqarsimaneranik misissuinissamut, qulaajaanerup maanna ingerlasup naammassineqarnissaata utaqqinissaanut piffissaqartoqaranilu pissutissaqanngitsoq, Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq. 

- Innarliinerit oqaluttuarisaanermi annerpaartaat ilaannik qulaajaasoqaleruttorpoq, taamaammallu paasissutissat tulliisa pinissaannut isumalioqatigiissitap ataatsip sulinerminik ingerlatsinera utaqqissanngilarput. Isumaqarpugut sukkanerujussuarmik sulisariaqarluta, taanna oqarpoq. 

- Ilisimatusartut sulinerat nalunngikkaluarlugu spiralilersuisimanermi annertunerusumik misissuisoqarnissaa pisariaqartoq maanna takusinnaalereerlugu Naalakkersuisut isumaqarput. 

- Taamaammat suliami inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut qulaajarneqarnissaat Naalakkersuisut suliniutigalugu aallartinniarpaat. Arnat innarlerneqarsimanerat Naalakkersuisunit qularineqanngilaq, soorlu aamma pisut arnanut ataasiakkaanut nunalu ataatsimut isigalugu kinguneqarsimaneri qularineqanngitsut, Naaja H. Nathanielsen tusagassiutigut nalunaarummi issuarneqarpoq. 

Inuit pisinnaatitaaffii qulakkeerniarlugit nunarsuarmi isumaqatigiissutit unioqqutinneqarsimanersut qulaajaanermi misissorneqassaaq.

Peqatigiiffiit suliniaqatigiiffiit siunnersuisoqatigiillu assigiinngitsut, inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqarsimaneranik misissuisoqarnissaannik innersuussisimasut oqaloqatigineqarnissaat Naalakkersuisut siullertut siunniuppaat. 

- Qulaajaanermi sammineqartussatut kissaatigineqartut tikkuarneqartullu qulakkeerniarlugit  taakku oqaloqatigerusuppagut. Sammineqartussallu isumaliutigisimasatsinnik saqqummiunneqartussanik aamma imaqassapput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq. 

Kingornalu suliassaq 'arlaannut' imissutigineqassaaq, taakkulu immikkut ilisimasalinnik qulaajaanermi pisariaqartinneqartunik pissarsiussapput. Taamaaliortup ilisimatusartunik misissuisussanik allanik ujaaseqqeqqaarnissamit sukkanerusumik sulisoqarnissaa, maannalu qulaajaanermi pisunut assingusumik pisoqannginnissaa qulakkiissavaa.

Spiralilersuisimanermi suliami inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqarsimaneranik qulaajaaneq, maanna qulaajaanerup attuumassuteqanngitsunit ingerlanneqartup naammassineqarnerata nalaani kinguninngualuunniit aamma naammassineqarnissaa Naaja H. Nathanielsenip neriuutigaa. 

Nakorsaaneqarfiup nalunaarusiaata saqqummiunneqarnera ilutigalugu qulaajaasoqarnissaa aalajangiunneqarpoq. 

1966-imiit 1970-ip tungaanut arnat kalaallit 15-it 49-llu akornanni ukiullit affaasa missaat illiamikkut spiralilerneqarsimanerat Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup nalunaarusiaani uppernarsarneqarpoq. 

Danskit ministeriat itigartitsivoq

Suliniaqatigiiffiit arlallit soorlu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit amma ICC-p, inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimanera qulaajaanermi ilanngullugu misissorneqarnissaat piumasaralugu ukioq kingulleq septembarimili suaartaatigaat. Arnat pillugit kisianni aamma kalaallit tamaasa pillugit taamaalioqqusigaluarlutik.

Qulaajaanerup qanoq ingerlanissaa pillugu ilisimatusartut Nuummi ukioq kingulleq septembarimi saqqummiinerata kingorna, ICC-p siulittaasuata Sara Olsvigip piumasaqarnertik ima oqaasertalerpaa. 

- Qanoq annertutigisumik aaqqissuulluagaatigisumillu suliarineqarsimanersoq, sunalu ataatsimut isigalugu siunertarineqarsimanersoq paaserusunnarpoq. Nakorsaaneqarfimmit tusagassiorfinnilu tusakkagut naapertorlugit suliarineqartoq annertoorujussuuvoq inuiaqatigiillu eqqorneqarput. Inuit ataasiakkaat inuiaqatigiillu pisinnaatitaaffiisa ukkatarineqarnissaat amigaatigaarput, Sara Olsvig oqarpoq.

Qulaajaanermi nunatsinnit Danmarkimillu suliarineqartumi, pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsisoqarsimanerata misissorneqarnissaanik kissaateqarnertik Naalakkersuisut Inatsisartullu aallaqqaammulli ersarissumik oqaatigaat. 

Danskilli naalakkersuisui arlaleriarlutik itigartitsisimasut, Naaja H. Nathanielsenip maanna oqaatigaa. 

- Ilisimatusartut maanna qulaajaasut sulinissamut tunngavissaanni ilanngunneqarnissaa aallaqqaammulli kissaatigineqaraluarpoq. danskinilli tamanna kissaatigineqanngilaq, taanna oqarpoq. 

Qulaajaanermi inuit pisinnaatitaaffiinik taakkunanngalu unioqqutitsinerusimasinnaanermik sammisaqartoqarnissaa, danskit inunnik isumaginninnermut ministeriannit Sophie Løhdemit qaammat kingulleq itigartitsissutigineqarpoq. Taassuma IA-p folketingimi ilaasortaatitaanut Aaja Chemnitzimut akissutaani tamanna erserpoq. 

Danskit naalakkersuisuisa taama aalajangernerat Naaja H. Nathanielsenip oqaaseqarfigerusunngilaa, imali oqarpoq:

- Arnatatta amerlasoorujussuit innarlerneqarsimanerat suliami pineqarpoq. Inuusuttunnguit 14-inik ukiullit atoqateqarsimanatik akuerseqqaaratillu spiralilerneqarsimapput, taamaammat innarliisoqarsimanera qularinngivippara. 

Spiralilersuisoqarsimanera pillugu qulaajaaneq maanna ingerlasoq, Naalakkersuisunit danskillu naalakkersuisuinit aallartinneqartoq aappagu naammassissangatinneqarpoq. Politikkikkut suliniutit arnat tusindilikkaat spiralilersorneqarneranik kinguneqartut qulaajarneqassallutik.

Qulaajaanermili inuit pisinnaatitaaffiisa sammineqarnerunissaat danskit peqqissutsimut ministeriata Sophie Løhde itigartippaa. Tamanna IA-p folketingimi ilaasortaatitaata Aaja Chemnitzip apeqquteqaataanut akissutaani erserpoq.