Spiralilersuisimanermi suliap killiffia pillugu allakkiaq utaqqisaasoq Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit kiisami saqqummiunneqarpoq.

1966-imiit 1970-ip tungaanut arnat kalaallit 15-it 49-llu akornanni ukiullit affaasa missaat illiamikkut spiralilerneqarsimanerat uppernarsarneqarpoq. Spiralilersuineq pinngitsaaliissutaasimasoq innarlerneqarnertullu misinnartoq arnat arlallit oqaluttuarereerpaat. 

Misileraaneq Aasianni, Nuummi Qaqortumilu 1966-mi aallartinneqarpoq. Spirali taamanikkut nutaaliaasoq USA-milu ineriartortinneqarsimasoq kalaallit arnartaannut misileraatigineqalerpoq. 

Kingornalu aaqqissuulluagaanerusumik pilersaarusiorluagaanerusumillu spiralilersuisoqalerpoq: 

"1967-imi ukiakkut misiliinerup inerneri sinerissami nakorsaqarfinni tamangajanni nakorsatut pisortanit saqqumiunneqarput tamatumalu peqatigisaanik spiraliliinissamut pikkorissaasoqarluni. Suliniut nammineq- tamatuma kinguninngua- nakorsaqarfinni tamangajanni aallartinneqarpoq. Ukioq 1967 naanngitsoq arnat 684-it  spiralilersissimapput", nakorsaaneqarfiup allakkiaani taama allassimasoqarpoq. 

Ukiut pingasut qaangiummata 1970-ip naalernerani "arnat 3.821-t, tassalu arnat 15-it 49-illu akornanni ukiullit 46%-ii spiralilersissimapput"

Tassa imaappoq piffissami tassani niviarsiaqqat arnallu ukiumut 1.000-t spiralilersorneqarput. 

Allakkiamilu pingaarutilimmik allamik allassimasoqarpoq: "1971-imi januaarip ulluisa aallaqqaataanni sukumiisumik nalunaarsuineq piumasaqaataajunnaarpoq".

Taamaammallu spiralilersorneqarsimasut nalunaaarsorneqanngitsut amerlapput. Arnalli oqaluttuaat naapertorlugit spiralilersuinerit 78 procentii 1970-ikkunni pisimapput. Kisitsisilli eqqoqqissaartut arlaannaataluunnit ilisimanngilai. 

Assi © : Landslægeembedet

Taamaalillutillu danskit oqartussaasuisa nunatsinni meeqqat ikinnerulernissaannik anguniagaqarnerminni periusaat iluatsippoq: 

"1966-imiit 1975-imut arnani 15-it 45-illu akornanni ukiulinni, agguaqatigiissillugit arfineq marluk pallingajallugit meeqqisarnermiit, agguaqatigiissillugit 2.4-nik meeqqisarnermut apparpoq", allakkiami allassimasoqarpoq. 

Suliat nutaat 15-it

Spiralilersuineq qanga kisimi pisimanngilaq. Peqqinnissaqarfiup danskit naalagaaffianit akissussaaffigineqarnerata nalaani spiralilersuisoqartarsimanera aamma takussutissaqarpoq, aamma peqqinnissaqarfiup nunatsinnit 1991-imi akisussaaffigineqalernerata kingorna. 

1991-ip kingorna akuerseqqaaratik spiralilerneqarsimasut nakorsaaneqarfimmut saaffiginnissinnaanerat 2022-mi decembarimi periarfissaalerpoq. 

Suliallu 1993-imiit 2014-ip tungaanut pisimasut 15-it nakorsaaneqarfimmit ilisimaneqarput. Qulingiluat 2022-p naalernerani nalunaarutigineqarput. Naammagittaalliutillu pisoqqat sisamat Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup allagaateqarfiani nassaarineqarlutik. Suliallu marluk tusagassiorfinnit kisimik ilisimaneqarput. 

Arnanit 15-iusunit 13-it suliaritillutik naartuersinnerminni spiralilerneqarsimanertik oqaluttuaraat. 

Ukiuni kingullerni akuerseqqaaratik spiralilerneqarsimasut marluk, tassa Emma Kukop aamma Arnaq Knudsen-Frederiksenip oqaluttuaat KNR-ip saqqummiuppaat. Taakku 2009-mi 1997-imilu naartuersillutik suliarineqarnerminni ilisimanatik spiralilerneqarsimanertik oqaluttuaraaat. 

Suliani kingullerni marlunni, arnap erninermi kingorna spiralilerneqarsimanera pineqarpoq aappaanilu aaqanermi ajornartorsiutit katsorsarniarlugit hormonspiraliliisoqarsimalluni.

Naalagaaffik eqqartuussivilersuunneqarpoq

Arnat 143-t sipiralilersorneqarsimanertik pillugu danskit naalagaaffiannik eqqartuussivilersuussinerat KNR-imi ataasinngornermi oqaluttuaraarput. 

Taakku tamarmik immikkut 300.000 koruuninik katillugu 43 millionit koruuningajannik taarsiivigineqarnissaminnik piumasaqarput.

Qulaajaanerup danskit naalagaaffiannit aamma Namminersorlutik Oqartussanit aallartinneqartup aappaagu naammassinissaa utaqqiumanagu arnat eqqartuussivilersuussipput.

Nunatsinni 1960-ikkunniit 1991-ip tungaanut naartunaveersaasersuinermi periutsit oqaluttuassartaat qulaajarneqassapput, taakununngalu ilaavoq spiralilersuisimanermik suliaq. 

1991-illi kingorna pisut ilanngullugit qulaajarneqarnissaat, pisinnaatitaaffiit pillugit suliniaqatigiiffinnit ilisimatusartunit politikerinillu piumasarineqarluni suaartaatigineqarpoq. 

Inuit pisinnaatitaaffiisa qulaajaanermi sammineqarnerunissaat ICC-ip aamma Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma piumasaraat. 

Qulaajaanermili inuit pisinnaatitaaffiisa sammineqarnerunissaat danskit peqqissutsimut ministeriata Sophie Løhde itigartippaa. Tamanna IA-p folketingimi ilaasortaatitaata Aaja Chemnitzip apeqquteqaataanut akissummi erserpoq.