Akuersititseqqaarani naartunaveersaasersuinermi suliat nutaat naalakkersuisut oqallisigigaat

Arnat akuersiteqqaarnagit 1990-ikkunni 2000-ikkunnilu naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit suliat spiralilersuisimanerup qulaajarneqarnerani ilanngunneqassappat? Tamanna naalakkersuisut oqallisigileruttorpaat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

februaarip 12-at 2024 07:49

Nutserisoq Nathan Kreutzmann

Spiralilersuisimaneq naalakkersuisut sulineranni oqallisaaqqilerpoq.

Arnat arlallit akuersitinnagit nunatta peqqinnissamut 1992-mi oqartussaasuulereernerani naartunaveersaaserneqarsimasut politikerinit oqallisigineqartoq Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfik KNR-imut paasissutissiivoq.

Tamannalu nutaajuvoq. Nunattami Danmarkimi amtiunerata nalaani 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu spiralilersorneqarsimasut qulaajaanermi maannamut kisimik pineqarput.

Nakorsaaneqarfiup naartunaveersaasersorneqarsimasut pillugit sulianut nutaanerusunut tunngasoq nalunaarusiaa naalakkersuisunut ilisimatitsissutigineqartoq naalakkersuisoqarfik nalunaarpoq, kingornalu politikkikkut aalajangiiffineqarumaartoq ilisimatitsissutigineqarluni.

SPIRALILERSUISIMANEQ NAATSUMIK

- DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.

- Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu tusarnaagassiami oqaluttuaraat.

- Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui 1960-imit 1991-imut, tassa peqqinnissamut oqartussaaffiup nunatsinnit tiguneqarnissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaanermik aallartitsiniarlutik septembarimi isumaqatigiissutigaat.

Suliap ingerlaqqinnera

- Maannali arnat arlallit akuersissuteqaratik spiralilerneqarnermik allanillu naartunaveersaaserneqarnermik 1990-ip 2000-llu akornanni nalaataqarsimallutik oqaatigaat.

- BBC-p arnat sisamat 2000-ikkut aallartinneranni akuersissuteqaratik spiralilerneqarsimasut oqaloqatigai.

- Anna Jørgensen akuersissuteqarani 1995-imi spiralilerneqarsimasoq pillugu oqaluttuaq decembarimi saqqummiupparput.

- Emma Kuko spiraleqarluni 2019-imi misissortinnermini ilisimatinneqarsimasoq pillugu oqaluttuaq qaammammi uani saqummiupparput.

Allisiguk

Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfik spiralilersuisimanermik qulaajaanermi ICC-p aamma Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiivisa allannguinissamik siunnersuutaannik paasiniaalluni ukiarmi qaammatillu siuliani paasiniaasimavoq. Suliniaqatigiiffiit marluusut KNR-imut taama uppernarsaapput. Taakkumi marluullutik 1992-ip kingorna pisimasut aamma qulaajarneqarnissaannik anguniagaqartuupput.

- Misigisimanarpoq qaqitagut paasineqartut. Kisianni suleriaaserineqartumik allannguisoqartoqarniarnersoq paasisaqarfiginngilarput, ICC-p siulittaasua Sara Olsvig oqarpoq.

Akuersitinneqaqqaaratik naartunaveersaaserneqartut amerlanerusut

Suliat nutaanerusut kikkunnulluunnit attumassuteqanngitsunit qulaajaavigineqarnissaat pingaaruteqartoq naalakkersuisunut piumasarisimagitsik Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq Qivioq Løvstrøm oqarpoq.

- Uani suliami kikkut akisussaasuunersut kikkullu pisuunersut pingaarnerpaanngitsoq isumaqarpugut. Inuilli pisinnaatitaaffii inuillu eqqugaasimagut salliunneqarnissaat qulaajaanermi pingaarnerpaasariaqarpoq, Qivioq Løvstrøm oqarpoq, susoqarnissaalu pillugu Naalakkersuisut nalunaaruteqarnissaat suli utaqqineqartoq ilanngullugu oqaatigaa.

Bjørk Lange Olsen Demokraatineersoq taama aamma isumaqarpoq.

Suliat nutaanerusut pillugit Nakorsaaneqarfiup misissuinera Inatsisartut Peqqissutsimut Ataatsimiititaliaannut ukiarmi ilisimatitsissutigineqarsimasoq taassuma KNR-imut oqaatigaa. Misissuineq tamanut suli saqqummiunneqanngilaq.

- Suliat pineqartut pimoorunneqarnissaat tamatsinnit pingaartinneqartoq ataatsimiinnermi malunnarpoq, Peqqissutsimut Ataatsimiititaliami taamani siulittaasuugallartoq Bjørk Lange Olsen oqarpoq.

Qulaajaanerup ingerlasup sivitsorneqarnissaa peqqissutsimut naalakkersuisuusimasup Mimi Karlsenip (IA) marsimi 2022-mi itigartitsissutigaa. IA-meersorli Agathe Fontain maanna peqqissutsimut naalakkersuisuuvoq.

Qulaajaasoqapallattariaqartoq

Spiralilersuisimanermik maanna qulaajaanermi inuit pisinnaatitaaffii pingaartinneqarlutik ilanngunneqarnissaat ICC-p aamma Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit kissaatigaat.

Aamma atuarukICC: Spiral pillugu qulaajaaneq inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasariaqarpoq

Tassa inuit pisinnaatitaaffii pillugit 1960-ikkunni 70-ikkunnilu isumaqatigiissutit assigiinngitsut ilanngunneqarpata inuit pisinnaatitaaffii suut unioqqutinneqarsimanersut qulaajaanermi aamma misissorneqassapput.

Sara Olsvigilu ataatsimiinnermi taama kaammattuuteqarpoq.

- Pingaaruteqaqisoq isumaqarpunga, uanimi inuit unioqqutitsiffigineqarnertik pissutigalugu anniaateqaqisut pineqarput, Sara Olsvig oqarpoq.

INUIT PISINNAATITAAFFIINIK UKKATAQARNEQ QANOQ ISUMAQARPA?

Spiralilersuisimanermik qulaajaanermi inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut ukkatarineqarpata spiralilersuisimanermi inuit pisinnaatitaaffii suut unioqqutinneqarsimanersut aamma misissorneqassaaq.
Innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissut FN-imi 1966-imi akuerineqartoq nunarsuarmi tamarmi inuit pisinnaatitaaffiinut najoqqutassiaavoq, inuunermi atugarissaarnissamut pisinnaatitaaffik aamma pineqarluni.
Taassuma saniatigut isumaqatigiissutit allat unioqqutinneqarsimanersut misissorneqassaaq. Assersuutigalugu inuit pisinnaatitaaffii suut unioqqutinneqarsimanersut misissuinermi isumaqatigiissutit uku qulaajarneqarlutik: Arnat pillugit isumaqatigiissut (Kvindekonventionen), Naalliutitsisarneq pillugu isumaqatigiissut (Torturkonventionen), Ammip qalipaata tunngavigalugu assigiinngisitsisarneq pillugu isumaqatigiissut (Racediskriminationskonventionen) aamma Meeqqat pillugit isumaqatigiissut (Børnekonventionen). Inuit pisinnaatitaaffii suut unioqqutinneqarsimanersut qulaajaanermi aamma misissorneqartariaqartoq suliniaqatigiiffiit piumasaraat.
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit FN-imi isumaqatigiissutit pingaarnerit qulingiluaapput, taakkunannga arfineq-pingasut Danmarkip ilaaffigai.
Spiralilersuisimanermik maanna qulaajaanermi ulloq manna tikillugu pisut ilanngullugit qulaajarneqassasut Naalliutitsisarneq pillugu FN-imi isumaqatigiissut (Torturkonventionen) ilaatigut kaammattuutigineqarpoq.

Najoqqutaq: Inuit pisinnaatitaaffiinut institutti, ICC

Allisiguk

Spiralilersuisimanermik qulaajaaneq nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisut ataatsimoorlutik aallartitaraat.

Danmarkip peqqissutsimut ministeria, Sophie Løhde (Venstre), inuit pisinnaatitaaffiisa spiralilersuisimanermik qulaajaanermi ukkatarineqarnissaannut taakkuninngalu unioqqutitsisoqarsimasinnaaneranik misissuinissamut itigartitsivoq. Taanna folketingimi ilaasortamut Inuit Ataqatigiinneersumut (IA) Aaja Chemnitzimut taama akissuteqarpoq.

Suliat pillugit KNR-ip Agathe Fontain apersorniarlugu ukiarmi oktobarimili saaffigisaraluarpaa. Spiralilersuisimanermik qulaajaanissamik suliakkiutip oqaasertalerneqarneranik allannguisoqarnissaanik ujartuinermut tunngatillugu naalakkersuisut qanoq iliorniarnersut paasiniaraluarparput, apersuiniarnerli suli iluatsinngilaq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.