Naalagaaffiit Peqatigiit iliuuseqaqqusisunut ilannguttut: Spiralilersuisarneq ulloq manna tikillugu pisut ilanngullugit misissorneqarli

Akuersititseqqaarnani spiralilersuisarsimanernik ulloq mannamut pisartut ilanngullugit misissorneqarnissaannik Naalagaaffiit Peqatigiinni inunnik naalliutsitsineq pillugu ataatsimiititaliaq kaammattuisunut ilannguppoq. Suliat ernumanarluinnarput, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutti oqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

decembarip 07-at 2023 07:50

Nutserisoq Najâraq Egede

Qanga spiralilersuisarsimanernik qulaajaaneq, 1960-imiit 1991-imut spiralilersuisarsimanertut tunngasuusoq, tassungaannaq killittariaqanngilaq. Ulloq manna tikillugu spiralilersuisarneq ilannguttariaqartoq Naalagaaffiit Peqatigiit inunnik naalliutsitsisarneq pillugu ataatsimiititaliaata – Danmarkip kunngeqarfiata naalliutsitsinernut atatillugu inunnuillu nammineq aalajangiisinnaassusianik sumiginnaanertut ittumik pinnittarnernik akiuiniarluni suliai misissoreerlugit - nalunaarusiamini allappoq.

Spiralilersuisarsimanerit pillugit paasisat DR-ip siorna aallakaatitassiaraa, tassani kalaallit amerliartornissaat killilersimaarniarlugu Danmarkimi oqartussat kalaallinik niviarsiaqqanik arnanillu tusindit arlaqartunik 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu spiralilersorneqarsimanerat eqqartorneqarluni.

SULIAT PILLUGIT ILISIMASAGUT

DR-ip siorna aallakaatitassiarisaatigut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu danskit oqartussaasuisa kalaallit inuisa amerliartornerannik unikaallatsitsiniarlutik kalaallit niviarsiaqqat arnallu spiralilersorsimagaat saqqummiunneqarpoq.
Arnat arlallit ukiuni kingullerni akuersissuteqaratik spiralilerneqarsimanertik allatigulluunniit naartunaveersaaserneqarsimanertik aamma oqaluttuaraat.
Nakorsaaneqarfiup arnat 1992-ip kingornatigut akuersissuteqaratik naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit suliat 14-it ilisimavai, Nunatta peqqinnissaqarneq danskit naalagaaffiannit 1992-imi tiguaa.
Sulianit 14-init Nakorsaaneqarfiup ilisimasaanit arfineq-pingasut nalunaarutigineqarlutillu Nakorsaaneqarfimmit suliarineqarput. Suliat sisamat naammagittaalliutaapput pisoqaasut. Suliat marluk Nakorsaaneqarfiup tusagassiuutitigut saqqummiunneqarnerit pissutigalugu ilisimavai. Naammagittaalliutit ukiut tuusintilikkuutaat nikiffianni sulianut tunngasuupput, suliarlu ataaseq 1990-ikkunni pisuulluni.
KNR-ip arnat marluk piumassuserinngisaminnik spiralilerneqarsimasut oqaluttuaat saqqummiunnikuuai. Aappaa Anna Jørgensenimut Maniitsup napparsimmaviani 1995-imi akuersissuteqarani spiralilerneqarsimasumut tunngavoq. Oqaluttuartup aappaa Amma Kukomut spiralileqarnerminik 2019-imi paasisaqarsimasumut tunngavoq. Taassuma spirali Tasiilap napparsimmaviani ukiut qulingiluat siornatigut naartuersinnerminut atatillugu ikkunneqarsimassasoraa. KNR-ip Emma Kuko pillugu nakorsap nalunaarsuinera atuarnikuuaa, spiralilu pillugu nassaassaqanngilaq.
BBC-p Dagbladet Informationillu arnat 1992-ip kingorna akuersissuteqaratik spiralilerneqarsimasut arlallit aamma oqaloqatigaat. Kingullermik pisoq assersuutigalugu 2013-imeersuuvoq.

Allisiguk

Nutaarsiassaq tamanut saqqummiunneqarmalli arnat arlallit, 1991-ip kingorna akuersitinneqaqqaaratik spiralilerneqarsimanerminnik oqaluttuarpoq. Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik 1991-imi oqartussaaffigilerpaa. Nunatta Nakorsaaneqarfiata qaammat kingulleq oqaluttuaraa, arnat 14-init 1991-ip kingorna spiralilerneqarsimasut ilisimagitik.

Tusakkallu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip Danmarkimiittup inatsisilerituuisa pisortaata Marya Aktharip ”ernumanarluinnartutut” taarusuppai.

- Arnamut iliuuseqarnerit sakkortupput, taamaammallu misissuiffigeqqissaagassaallutik, tassaasinnaammatami inuit pisinnaatitaaffeqaannarnissaannik akisussaaffeqarnermut tunngassuteqartut, oqarpoq.

Unioqqutitsinerit arlaliunerusinnaasut

Inunnik naalliutsitsineq pillugu ataatsimiititaliap inassuteqaataa, inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit suliniaqatigiiffiit, ilisimatuut politikerillu arlallit, qulaajaanerup piffissami sivisunerusumi peqqinnissaqarfinni pisarsimasunik misissuisariaqarnerik oqariartuutaannut tunngassuteqarpoq.

Inuttut pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsinerusinnaammata, tamarmik qulaajartariaqartutut taamaammat isumaqarfigaat.

- Imaassinnaasoq inuup nammineq aalajangiisinnaatitaaneranik unioqqutitsinerusut, tassami inuup nammineq timini akisussaaffigaa aamma inuttut qanoq inuunissani nammineq akisussaaffigalugu. Taakku unioqqutinneqarsimappata inuup nammineq aalajangiisinnaassusianik sumiginnaaneq pisimassaaq.

- Inummik naalliutsitsinnginnissamik isumaqatigiissutip inuit illersortussaavai, tassa inuit naalagaaffimmit inuttut pisinnaatitaaffiiagaannginnissaannik isumaqarmat, Marya Akhtar oqarpoq.

Aamma atuarukArlallit spiralilersuisimanermik suliat nutaat qulaajaqqugaat - Canadami ilisimatusartoq ilaliisoq

Nunatta Nakorsaaneqarfiata arnat, akuersitinneqaqqaaratik ukiuni kingulliunerusuni 1990-ikkunniiit ullumimut spiralilersissimasut naammagittaalliuuteqaqqullugit siorna decembarimi kajumissaarpai.

- Kisianni pingaaruteqartoq tassaavoq, suliat iternga tikillugu misissorneqarnissaat, soorlu pisimasut pisoqqat, kimulluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajarneqarneratigut saqqummersinnaasut, Marya Akhtar naliliivoq.

Naalakkersuisut naalaartariaqartut

KNR-imit Emma Kuko-p Arnaq Knudsen-Frederiksen-illu akuersitinneqaqqaaratik naartunaveersaatilerneqarsimanerminnik oqaluttuaat ungasinngitsukkut oqaluttuaraavut. Taakku 2009-mi 1997-imilu pisimapput. Oqaluttuaasa assigiissutigaat, naartuersinnerminnut atatillugu sinitsitaanerminni spiralilerneqarsimanerat.

Arnaq Knudsen-Frederiksenip spiralilerneqarsimanini naartuersinnerminiit ukiut tallimat qaangiuttut aatsaat paasivaa, Emma Kuko-p spiralilerneqarsimanini ukiut qulingiluat aatsaat qaangiummata paasigaa.

- Soorunami kamaatigaara. Kamaatigisorujussuuara. Eqqaamavara naartuersinnerma kingorna iterama anniarlunga. Tamatumalu kingorna aaqaraangama anniarujussuartarpunga. Taamaattussaannartulli eqqarsaatigalugu, Emma Kuko KNR-imut oqarpoq.

SPIRALILERSUISARSIMANERMIK ULLUTSINNI PISARTUT ILANNGULLUGIT MISISSUISOQARLI

Inuit Pisnnaatitaaffii Pillugit Siunnersuisoqatigiit, Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiat ICC aamma Meeqqat pillugit oqaaseqartartoq Aviâja Egede Lynge septembarimi kaammattuipput, spiralilersuisimanernik misissuineq ullutsinni pisut ilanngullugit misissuinerussasoq

Taamatorpiaq Naalagaaffiit Peqatigiit immikkut ittumik nunap inuiisa pisinnaatitaaffiinnik nalunaaruteqartartoq José Francisco Calí Tzay nalunaarusiamini oqariartuuteqarpoq.

Suzy Basile, Canadami ilisimatusarfimmi Université du Québec en Abitibi-Témiscaminguemi ilisimatooq, Suzy Basile, spiralilersinneqarsimanermik misissuineq sukumiinerusariaqartoq oqarpoq. Nunap inoqqaavinik kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarsimanerit ukiuni arlalinni misissuiffigisareersimavai paasisanilu spiralilersuisarsimanernut atatillugu misissuisunut avitseqatigiissutigai.

Ukiut misissuiffigineqartut sivitsornissaannik politikerit arlallit aamma piumasaqartut arlaqarput. Demokraatineersut Nivi Olsen aamma Bjørk Lange Olsen Danmarkimilu partiit Enhedslisten aamma Konservative, piffissaq qanittoq ilanngullugu naartunaveersaasersuisarsimanerit ilanngullugit misissuisoqassasoq, piumasaqarput. KNR aamma Danmarkimi aviisi Information taakku pillugit siornatigut allaatigisaqarnikuupput.

Naalakkersuisut misissugassat piffissamut sivisunerusumut tunnganissaannik suli oqaaseqarsinnaanngillat

Allisiguk

Peqqissutsimut naalakkersuisuusimasup Mimi Karlsenip (IA) qulaajaanerup piffissami aalajangersimasuinnarmut tunngatinnagu piffissamulli sivisunerusumut tunnganissaa pisariaqanngitsoq, siorna marsimi oqaatigaa.

KIngorna Agathe Fontain (IA) peqqissusimut naalakkersuisunngorpoq. Agathe Fontain apersorusullugu oktobarip arfernanili saaffigisaraluarlugu suli iluatsinngilarput. Apererusukkaluarparput, suliap siammasinnerusunngortinnissaanik inassuteqaammut naalakkersuisut qanoq isumaqarnersut aamma suliat iternga tikillugu qanorpiaq qulaajarniarneraat paasiniarlugu.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup KNR-imut allakkatigut ilisimatitsissutigaa, naalakkersuisut aatsaat apersorneqarsinnaasoq –” naalakkersuisoqatigiit iluminni suliaq oqaluuserereerpassuk”. Aamma allapput suliaq naalakkersuisut ilungersunarluinnartutut isigigaat.

Kisianniuna pingaaruteqarluinnartoq suliap massakkorpiaq aallartinnissaa, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Institutti Danmarkimiittoq oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni susassaqartut assigiinngitsut, suliamillu ilisimannittut aamma nunarsuatsinni inuttut pisinnaatitaaffiinik sorsuuteqartartut oqaaseqareernerat soorluuna oqartussaasunit tusaaniarneqartariaqaleraluartoq, Marya Akhtar oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.