Naalagaaffiit Peqatigiit iliuuseqaqqusisunut ilannguttut: Spiralilersuisarneq ulloq manna tikillugu pisut ilanngullugit misissorneqarli
Qanga spiralilersuisarsimanernik qulaajaaneq, 1960-imiit 1991-imut spiralilersuisarsimanertut tunngasuusoq, tassungaannaq killittariaqanngilaq. Ulloq manna tikillugu spiralilersuisarneq ilannguttariaqartoq Naalagaaffiit Peqatigiit inunnik naalliutsitsisarneq pillugu ataatsimiititaliaata – Danmarkip kunngeqarfiata naalliutsitsinernut atatillugu inunnuillu nammineq aalajangiisinnaassusianik sumiginnaanertut ittumik pinnittarnernik akiuiniarluni suliai misissoreerlugit - nalunaarusiamini allappoq.
Spiralilersuisarsimanerit pillugit paasisat DR-ip siorna aallakaatitassiaraa, tassani kalaallit amerliartornissaat killilersimaarniarlugu Danmarkimi oqartussat kalaallinik niviarsiaqqanik arnanillu tusindit arlaqartunik 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu spiralilersorneqarsimanerat eqqartorneqarluni.
Nutaarsiassaq tamanut saqqummiunneqarmalli arnat arlallit, 1991-ip kingorna akuersitinneqaqqaaratik spiralilerneqarsimanerminnik oqaluttuarpoq. Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik 1991-imi oqartussaaffigilerpaa. Nunatta Nakorsaaneqarfiata qaammat kingulleq oqaluttuaraa, arnat 14-init 1991-ip kingorna spiralilerneqarsimasut ilisimagitik.
Tusakkallu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip Danmarkimiittup inatsisilerituuisa pisortaata Marya Aktharip ”ernumanarluinnartutut” taarusuppai.
- Arnamut iliuuseqarnerit sakkortupput, taamaammallu misissuiffigeqqissaagassaallutik, tassaasinnaammatami inuit pisinnaatitaaffeqaannarnissaannik akisussaaffeqarnermut tunngassuteqartut, oqarpoq.
Unioqqutitsinerit arlaliunerusinnaasut
Inunnik naalliutsitsineq pillugu ataatsimiititaliap inassuteqaataa, inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit suliniaqatigiiffiit, ilisimatuut politikerillu arlallit, qulaajaanerup piffissami sivisunerusumi peqqinnissaqarfinni pisarsimasunik misissuisariaqarnerik oqariartuutaannut tunngassuteqarpoq.
Inuttut pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsinerusinnaammata, tamarmik qulaajartariaqartutut taamaammat isumaqarfigaat.
- Imaassinnaasoq inuup nammineq aalajangiisinnaatitaaneranik unioqqutitsinerusut, tassami inuup nammineq timini akisussaaffigaa aamma inuttut qanoq inuunissani nammineq akisussaaffigalugu. Taakku unioqqutinneqarsimappata inuup nammineq aalajangiisinnaassusianik sumiginnaaneq pisimassaaq.
- Inummik naalliutsitsinnginnissamik isumaqatigiissutip inuit illersortussaavai, tassa inuit naalagaaffimmit inuttut pisinnaatitaaffiiagaannginnissaannik isumaqarmat, Marya Akhtar oqarpoq.
Nunatta Nakorsaaneqarfiata arnat, akuersitinneqaqqaaratik ukiuni kingulliunerusuni 1990-ikkunniiit ullumimut spiralilersissimasut naammagittaalliuuteqaqqullugit siorna decembarimi kajumissaarpai.
- Kisianni pingaaruteqartoq tassaavoq, suliat iternga tikillugu misissorneqarnissaat, soorlu pisimasut pisoqqat, kimulluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajarneqarneratigut saqqummersinnaasut, Marya Akhtar naliliivoq.
Naalakkersuisut naalaartariaqartut
KNR-imit Emma Kuko-p Arnaq Knudsen-Frederiksen-illu akuersitinneqaqqaaratik naartunaveersaatilerneqarsimanerminnik oqaluttuaat ungasinngitsukkut oqaluttuaraavut. Taakku 2009-mi 1997-imilu pisimapput. Oqaluttuaasa assigiissutigaat, naartuersinnerminnut atatillugu sinitsitaanerminni spiralilerneqarsimanerat.
Arnaq Knudsen-Frederiksenip spiralilerneqarsimanini naartuersinnerminiit ukiut tallimat qaangiuttut aatsaat paasivaa, Emma Kuko-p spiralilerneqarsimanini ukiut qulingiluat aatsaat qaangiummata paasigaa.
- Soorunami kamaatigaara. Kamaatigisorujussuuara. Eqqaamavara naartuersinnerma kingorna iterama anniarlunga. Tamatumalu kingorna aaqaraangama anniarujussuartarpunga. Taamaattussaannartulli eqqarsaatigalugu, Emma Kuko KNR-imut oqarpoq.
Peqqissutsimut naalakkersuisuusimasup Mimi Karlsenip (IA) qulaajaanerup piffissami aalajangersimasuinnarmut tunngatinnagu piffissamulli sivisunerusumut tunnganissaa pisariaqanngitsoq, siorna marsimi oqaatigaa.
KIngorna Agathe Fontain (IA) peqqissusimut naalakkersuisunngorpoq. Agathe Fontain apersorusullugu oktobarip arfernanili saaffigisaraluarlugu suli iluatsinngilarput. Apererusukkaluarparput, suliap siammasinnerusunngortinnissaanik inassuteqaammut naalakkersuisut qanoq isumaqarnersut aamma suliat iternga tikillugu qanorpiaq qulaajarniarneraat paasiniarlugu.
Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup KNR-imut allakkatigut ilisimatitsissutigaa, naalakkersuisut aatsaat apersorneqarsinnaasoq –” naalakkersuisoqatigiit iluminni suliaq oqaluuserereerpassuk”. Aamma allapput suliaq naalakkersuisut ilungersunarluinnartutut isigigaat.
Kisianniuna pingaaruteqarluinnartoq suliap massakkorpiaq aallartinnissaa, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Institutti Danmarkimiittoq oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni susassaqartut assigiinngitsut, suliamillu ilisimannittut aamma nunarsuatsinni inuttut pisinnaatitaaffiinik sorsuuteqartartut oqaaseqareernerat soorluuna oqartussaasunit tusaaniarneqartariaqaleraluartoq, Marya Akhtar oqarpoq.