Takornariartaassuarmut ullup affaani annaassiniariartorneq: Sakkutuut imarsiortuisa naalagarisimasaat sillimaqqusisoq

Ullup affaa.

Tassa takornariartaassuarmi "Pacific Ocean"-imi ilaasut ilaat qaratsamigut aanaartoorsimagunarluni perulunneranik juunip ulluisa 14-ianni kalerrinneqarnitsinniit "Pacific Ocean"-imut taama sivisutigisumik annaassiniariartorpugut.

Issittumi Sakkutooqarfik Facebookimi taama ilisimatitsivoq.

Takornariartaassuaq taanna Ikerasassuup kujataata kangisissuani sømilit 400-t missaannik ungasitsigisumiitilluni ullup qeqqata qaangilaaraa kalerrisaarivoq.

Illersornissaqarfiup umiarsuaa alapernaarsuut qulimiguulimmik usisoq "Vædderen" takornariartaassuarmut tassunga qaninnerpaajusoq, Canadap, Islandip nunattalu upalungaarsimasuisa kalerriisoqareernerani oqaloqatigiinnerisa kingorna paasinarsivoq.

"Vædderen" Narsarsuarmi taamani talinngavoq, umiarsuarlu alapernaarsuut taanna piumasaqaatit naapertorlugit kalerriisoqarneraniit akunneq ataaseq qaangiutsinnagu avalannissamut upalungaarsimasussaavoq.

Kalerrisaarisoqarneraniit minutsit 45-t qaangiutinngitsut takornariartaassuarmukarnialersimallutik, "Vædderen"-ip naalagaa Thomas Belsøe KNR-imut ilisimatitsivoq.

- Takornariartaassuaq parsiaaffissattta tungaanukaqquarput. Parsiaaffissatsinnullu akunnerit aqqanillit missaanni apuunniassalluta ilisimatippavut.

Tassa "Vædderen" takornariartaassuarmukarnermini sømilit 600-t - kilometerinngorlugit 1.100-t missaannik - ingerlaarpoq.

Ingerlaarfimmillu annertunerpaartaa qujanartumik imaqqikannerlunilu silaqqikannertoq, Thomas Belsøe ilisimatitsivoq. Qulimiguuliutiminnik Seahawkimik juunip 15-iani unnuap qeqqata qaangilaarnerani aallaramik takornariartaassuarmut unnuakkut marlunut qiteqquttoq apuupput.

Peruluttoq aavaat, taava orseriartuutigalutik nakorsamik inuttalimmut "Vædderen"-imukaateriarlugu Qaqortuliaappaat.

Sakkutuut imarsiortuisa naalagarisimasaat: Taama nalaatsisinnaaneq piareersimaffigisariaqarpaat

Toqumik kinguneqarsimasinnaasumik ullup affaani utaqqisariaqarsimaneq sivisuginarsinnaavoq, Issittumili takornariat takornarialerisullu assingusumik nalaatsisinnaanertik piareersimaffigisariaqarpaat.

Sakkutuut imarsiortuisa Danmarkillu illersornissamut ilisimatusarfiata naalagarisimasaat, Nils Wang, taama oqarpoq.

- Kalaallit Nunaat imartaqqortoqimmat takornariartaassuarmut ilaallutik Kalaallit Nunaata imartaani angalasut perululissagaluarunik napparsimmaviliaanneqariaannaannginnertik assigisaannulluunniit apuunneqariaannannginnertik piareersimaffigisariaqarpaat.

Ilaasortamik takornariartaassui nakorsamik ikiueqqaarsinnaasunillu ulloq unnuarluni upalungaarsimasussanik pinngitsoornatik inuttaqassasut, takornariartaassuarnik angallassisartut nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiat Cruise Line International Association (CLIA) nittartakkamini ilisimatitsivoq.

Takornariartaassuit sillimaniarnermi immikkut ittunik malitassaqarnerat peqqutaalluni "takornariartaassuarmik angalaneq angallassisutinik allanik angalanerminngarnit isumannaannerusoq", CLIA nittartakkamini aamma ilisimatitsivoq. Nunalli tamalaat imartaanni angallassinermi annaassiniarnermut peqqissutsikkulluunniit ikiuinermut malitassanut tunngasunik paasissutissiinngilaq.

Taamaammat nunatsinni takornariartaassuarnik angallassisartut takornarialerisullu Issittup imartaani angalasut perululerunik nunat allat imartaanni angalusutulli allamukaanneqariaannaasannginnerannik erseqqissaattariaqaraat, Nils Wang isumaqarpoq.

- Angallavik inuilaanerujartortillugu angalaneq navianarnerukannerneruvoq. Tassami Sikuiuitsup Kujallliup imartaa Kalaallit Nunaatalu avannaata kangisissortaata imartaa Kattegatiminngarnit Akullersuarminngarnillu avinngarusimanerusumiinneroqimmata taakkunani angalasut ikiornasuarneqariaannaasanngillat, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Taamaammat takornariartaassuarmik angallassisartut tamatuma piareersimaffigisariaqarnera ilaasuminnut erseqqissartariaqaraat isumaqarpunga.

Takornariartaassuarmi "Pacific Ocean"-imi ilaasuni perululersimasoq “Vædderen”-ip qulimiguulianik Qaqortuliaanneqareerami Air Greenlandip annaassiniartilluni qulimiguulianik Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmaviliaanneqarpoq. Taanna massakkut qanoq innersoq ilisimanngilarput.

Sakkutuut imarsiortuisa naalagarisimasaata sillimaqqusinera ilaasuminnullu Issittup imartaani annaassiniarnermut tunngasunik qanoq paasissutissiisartiginerlutik oqaaseqarfigerusunnagit, takornariartaassuup Panamap erfalasuanik erfalasoqarluni angalasup "Pacific Ocean"-ip sullissisuata ilisimatippaatigut.

CLIA aamma attavigigaarput. Takornariartaassuilli ilaasuminnut Issittumi imartaanilu angallassinermi annaassiniarnermut tunngasunik qanoq paasissutissiisarnissaannik piumasaqarfigisarnerlugit paasissutissinngilaatigut.