URANI Urani pillugu inatsisissatut siunnersuutit taperserneqarput
Nunatsinniit avammut uranimik tunisisarnissamut, atuinissamullu malittarisassanut qulakkeerinissamut inatsisissatut siunnersuutit marluk taperserneqarlutillu akerlerineqarput.
Nunatsinni tusarniaanermi akissutini tamanna takuneqarsinnaavoq.
Nunatta uranimik siunissami piiasinnaaneranut, ajunngitsumullu atorneqartussatut nunanut allanut tunisaqartarnissaanut siunnersuutit marluk folketingimi ullumi saqqummiunneqarput. Inatsisissatut siunnersuutit ilaatigut GE-mit taperserneqarput.
Aamma atuaruk Urani pillugu tusarniaaneq takoqqiguk
Suliniaqatigiiffilli uranip piiaanissamut akerliunanilu tapersersuisuunngilaq, uranimilli piianissamut tunisaqartarnissamullu isumannaallisaalluarnissamut inatsisissatut siunnersuummut tapersuilluni.
- Urani atorlugu nukissiuutinut tunngasunik nioqqutissiorsinnaagaanni, taava inuiaqatigiit suliassaraat sananeqaatinut ulorianaateqarsinnaasunut tunngasut isummaallisaarluarnissaat. Nunallu tamat akornanni inatsisit malittarisassallu isumannaallissaataasussanik taama eqqarsaateqarneq taperserparput, GE-mi inatsisilerinermut siunnersorti Lars Krogsgaard-Jensen oqarpoq.
Aamma atuaruk Kirkegaard: Siumup politikkiat ersarippoq
Aamma atuaruk IA: Partii Siumut isummertariaqarpoq
Tunisassiornissamut isumaqatigiissutissat tusarneqaqqaartassapput
Uranimilli tunisisarnissamik nunamut allamut isumaqatigiissuteqannginnermi politikkimut tunngassuteqartunik suliniaqatigifiit imminermisut ittut tusarniaavigineqaqqaartarnissaat, GE-p KANUKOKA-llu oqaatigaat.
- Ilaatigummi aalajanngiinissamut tusarneqaqqaarnissaq qulakkeerusupparput. Sanaqqaammi ulorianaateqarsinnaasut pineqarnerat erseqqissarneqartariaqartoq isumaqaratta.
Inuit issittormiut siunnersoqatigiiffialli (ICC) uranimik piiaanissamut inatsisissatullu siunnersuutissat akerliuffigai. Kuupik Kleistillu Naalakkersuisuniinnerata nalaanili Isumassarsiamik, naalakkersuisut aatsitassanut tunngasunik nunarsuarmut tunisaqartarnissamut isumasioqatigisassaminnik, immikkut ilisimasalinnik nunanit tamalaaneersunik paasisassarsiortussanik suli pilersitsiniarnersut paaserusullugu
Aamma atuaruk ICC: Aatsitassat sorliit EU naapertorlugu "dual-use"-iuppat?
ICC-ip Greenpeacellu inatsisissatut siunnersuutit isornartorsiorpaat
ICC Greenpeacelu inatsisissamut siunnersuummut isornartorsiusuupput. Taakkulu uranimik piianissamut innuttaasut taasitinneqarnissaat suli aalajanngiusimavaat.
Greenland Minerals and Energyp Kuannersuarni piiaaffissami avatanngiisinut kingunerluutaasinnaasut pillugit nalunaarusiaat tunniunneqartinnagu uranimik tunisassiornissamut isummaallisaanissamullu inatsisissat suliarinissaat pisariaqanngitsoq, Greenpeacemi issittoq pillugu akisussaasoq Jon Burgwald oqarpoq.
- Soorunami allaffeqarfinnik aqutsivinnillu pilersitsilluta millionerpassuit atorsinnaavagut. Kingusinnerusukkullu piiavimmut naameertoqassappat, aningaasat asuleerneqassapput.
Danmarkimi aamma inatsisissatut siunnersuutit pillugit tusarniaasoqarpoq. Folketingimi siullermeerlugit aprilimi aamma suliarineqassapput, Inatsisartullu upernaami ataatsimiinnerminni suliarineqassallutik.
