Politikerit nuimasut Nuummiinnerminni inuiannik nungusaaneq pillugu allagartarsualisaarfigineqarput

EU-p Nuummi allaffittaava ullumi ammarneqarpoq. Qalersaq tungujortoq Europakommissionip siulittaasuanit Ursula von der Leyenimit aamma Naalakkersuisut siulittaasuanit Muté B. Egedemit kipineqarpoq. 

Danskit ministeriunerat Mette Frederiksen aamma tikeraaqataavoq. 

Politikerit nuimasut taakku pingasut ussagarneqarput. Hans Egedep Illuani tusagassiortunik ullaap tungaa katersortitsisoqarmat akerliussutsimik takutitsisut inuit 20-t 30-llu missaaniittut illup silataaniipput. 

Akerliussutsimik takutitsisut isumaat sakkortuut assigiinngitsullu allagartarsuarni atuarneqarsinnaapput.

Sunarpiaq akerlerineraat paasiuminaalaarpoq, allagartarsuarnimi allassimasut naapertorlugit isummat assigiinngitsut amerlaqaat. 

Inuiannik nungusaanermut akerliunermik takutitsoqartoq, aaqqissuisoq Aka Hansen KNR-imut oqarpoq. 

- Akerliussutsimik takutitsinerput "Inuit against genoside"-mik taavarput, inuiannik nungusaanermut akerliunerput aamma taama oqaatigineqarsinnaavoq, taanna oqarpoq. 

Gazami pisut, spiralilersuisimanermut suliamut inuiannik nungusaanertut arlalinnit oqaatigineqartumut, atassuserpai. 

- Kalaallit Nunaani ilaatigut spiralilersuisimanermut suliami inuiannik nungusaasoqarpoq. Kisanni aamma Instagrammikkut allatigullu Israelip palæstinamiunik nungusaanera malinnaavigaarput. 

Gazami sorsunneq oktobarip arfineq-aappaani ukioq kingulleq aallartippoq, palæstinamiut Hamasit Israelimiunut saassussimmata, inuillu 1.200-nit ikinnerunngitsut toqutaallutik. 

Kingorna Israel sakkortuumik akiniaavoq. Palæstinamiut 30.000-t sinnerlugit toqutaasimasut Amnesty Internationalimit nalunaarutigineqarpoq. Gazamilu kaannersuaqalernissaa FN-imit aarlerisaarutigineqarpoq, ikiuutissanimmi aqqussuineq iluatsissinnaanngingajappoq. 

Kalaallit arnataasa tusindilikkaat 1960-ikkut 70-ikkunni akuersisinneqaratik spiralilersorneqarsimanerat pineqarpoq. Taakku danskit oqartussaasuisa kalaallit amerliartupiluunnginnissaanik anguniagaqarlutik suliniuteqarnerannik naartunaveersaasersorneqarput. 

1966-imiit 1970-ip tungaanut arnat kalaallit 15-it 49-llu akornanni ukiullit affaasa missaat illiamikkut spiralilerneqarsinerat kisitsisit nakorsaaneqarfimmit saqqummiunneqaqqammersut ersersippaat. Spiralilersuineq pinngitsaaliissutaasimasoq innarlerneqarnertullu misinnartoq arnat arlallit oqaluttuarereerpaat. 

Naalakkersuisut siulittaasuata Muté B. Egedep, EU Kommissionillu siulittaasuata Ursula von der Leyenip aamma danskit ministeriunerata Mette Frederiksenip akerliussutsimik takutitsisut Hans Egedep Illuata silataani naapippaat. Assi © : Malik Brøns.

EU Kalaallit Nunaanni sussagami

EU-lli Nuummi nuerataarnera akerliussutsimik takutitsisut aamma iluaagaat. Kalaallit Nunaat 1985-imili taamani EF-imik ateqarallarmat anereermat. 

- EU naameereernikuugatsigu massakkut maani allaffimmik ammaasoqarmat ippigivara, sumut atorfissaqartipparput? Aka Hansen aperaaq. 

Kalaallit Nunaata EU-mik suleqateqarnissaa ajorinngikkaluarlugu Mette Frederiksenip pisumi uani akuunera Aka Hansenip ippigaa. 

- isumaga unaavoq nunarput namminiilivittussaavoq, sukkanerpaamik namminiilivinnissarput sulissutigivara, soorlu aqaguluunniit. Tassami Danmarkimiit taama aqunneqarnerput arlaliulluta assut ippigivarput,  Aka Hansen oqarpoq. 

Tusagassiortunik katersortitsinerup kingorna Muté B. Egedep akerliussutsimik takutitsisut takkunnerannik qutsavigai.