Spiralilersuinikkut mamianartuliaq pillugu ilisimatuutut misissuisoq: Inuiannik nungusaanertut isigisariaqarparput
Spiralilersuinikkiut mamianartuliaq ima annertutigaaq allaat inuiannik nungusaanertut isigisariaqarluni.
Naja Dyrendom Graugaard Aarhus Universitetimi Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni nunasiaanermut atatillugu ataqatigiinnerat pillugu ilisimatuutut misissuisoq naliliivoq.
Tassami Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq kalaallit niviarsiaqqat akuersisinneqaqqaarnatik 1960-ikkunni aamma 70-ikkunni spiralilerneqarsimapput. Arnat arlallit massakkut oqaluttuarput aamma 1970-ikkunni Danmarkimi efterskolertillutik spiralilerneqarsimallutik.
- Danmarkimit oqaluttuatigut nutaatigut suli erseqqinnerulerpoq spiralilersuinikkut innarliineq arnanut kalaallinut immikkut inuiaassusertik pissutigalugu toqqaannartumik naatsorsuussaasoq.
- Allatut oqaatigalugu naqissuserneqarpoq kalaallinik arnanik ataqatigiissillugu aaqqissuussinikkut spiraliliinikkut innarliineq tassaasoq inuiannik nungusaaneq, Naja Dyrendom Graugaard, Institut for Kommunikation og Kultur på Aarhus Universitetimi postdoc-iusoq (Aarhusip Universitetiani Attaveqaqatigiinermut Kulturimullu Immikkoortoqarfik).
Spiralit oqallisaalerput siorna DR-ip kalaallit niviarsiaqqat arnallu tuusintilikkaat 1960-ikkunni aamma 70-ikkunni spiralilerneqarsimasut saqqummiummagu, tamannalu danskit oqartussaasa kalaallit amerliartornerat annikillisarniarlugu periusissiaannut atatillugu pisimasoq.
Kalaallit niviarsiaqqat qassit danskit efterskoliini spiralilerneqarsimanersut, kikkullu suliniarnermut aallarniisimanersut suli erseqqissumik paasineqanngilaq. Spiralilersuineq pillugu qulaajaanermi maajimi aallartinneqartumi apeqqutit ilaat iterngi tikillugit paasiniarneqartussanut taakku ilaapput.
Qulaajaanerup ilagaa ” piviusumik Kalaallit Nunaanni aamma niviarsiaqqanut kalaallinut Danmarkimi efterskolenut allatsissimallutik atuartunut qanoq ingerlanneqarsimanera” misissussallugu.
Danskit naalakkersuisui ikiuunnissamut pisussaapput
Arnat ilaat pingasut 1970-ikkunni Danmarkimi spiralilerneqarsimasut tassaapput Judithe Kristensen, Arnannguaq Poulsen aamma Britta Mortensen. Tamanna pivoq Bornholmimi Almindingen-imi aamma Brøruphus Efterskolemi.
Arnat taakku pingasut oqaluttuarisaanerminni assigiissutigaat, KNR-ip siornatigut saqqummiussaani, forstanderit spiralilerneqarnissaannik nalunaarutiginnittuummata. Naalakkiutitut paasivaat, spiralillu malitsigisaanik inuunerannut annertuumik kinguneqarput.
- Ullut ilaanni forstnaderip arnap aggeqquaanga oqalunilu spiralilerneqassasunga.
- Naagaarpiunga. Taava forstanderi arnaq oqarpoq uanga nammineq tamanna aalajangersinnanngikkiga. Oqarpoq pinngitsoornanga spiraleqassasunga, tamannami aalajangerneqarsimammat, Britta Mortensen KNR-imut oqaluttuarpoq.
Naja Graugaard Dyrendom naapertorlugu oqaluttuarineqartut annertoqisumik er historierne meget ”assuarnartuupput”. Tassami Naalagaaffiit Peqatigiinni (FN-imi) isumaqatigiissut misissoraanni inuiannnik nungusaanertut isigineqarsinnaavoq nunap imaluunniit inuiaqatigiit piaaraluni/-tik inuiaqatigiinni eqimattani immikkoortuni aalajangersimasuni naartunissaq imaluunniit meeqqinissaq piaaraluni pinngitsoortikkaanni eqimattani naalagaaffimmi innuttaasuni, immikkut inuiaassuseqarneq, allatut raceqarneq imaluunniit qanoq upperisaqarneq tunngavigalugu, nassuiaavoq.
- Arnat kalaallit Danmarlkimi misigisimasaasa erseqqissarpaat spiralilersuinerit tunngavimmikkut tamaallaat race tunngavigalugu iliornerusut immikkut inuiaassuseq tunngavigalugu, Naja Dyrendom Graugaard oqarpoq.
Taamaattumik aamma isumaqarpoq danskit naalagaaffiat pisussaasoq arnat piumassuserinngisaminnik spiralilerneqarsimasut ikiussallugit.
- Tassaasinnaavoq arnat attorneqartut taarsiiffigineqarnerat, pisimasut ilumoornerinik aamma saammaateqatigiinissamik imaluunniit ajorunnaarsaanermik assigiinngitsutigut suliaqarnikkut, nunasiaasimanermi kingunerlutsitsinerup annertoqisup akuerinissaa anguniarlugu, Naja Dyrendom Graugaard oqarpoq.
Oktobarimi arnat I oktober sendte 67-t spiralilersuinermeersut danskit naalagaaffiannut taarsiiffigeqqussummik katillugit koruuninik 20,1 milliuuninik piumasaqarput. Taarsiiffigeqqussummut piumasaqaat pillugu danskit naalagaaffiat suli qisuarianngilaq.
70-ikkunni inuianniknungusaaneq oqallissaasoq
Spiralilersuinermik suliamut atatillugu inuiannik nungusaaneq aatsaat taaneqanngilaq.
Siorna juunimi oqariartuut taanna aamma Siumumit foketingimut ilaasortamit Aki-Matilda Høegh-Dam-imit saqqummiunneqarpoq.
- Qanorluunniit taaniarsiuk: Tassaavoq inuiannik nungusaaneq, Aki-Matilda Høegh-Dam tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
Og går man helt tilbage til 1974-imullu utissagaanni aviisimi Atuagagdliutit-ni ilinniarnertuut palasiata Jens Brøndum-ip ”ilaqutariinnik pilersaarusiornermi periusissiaq”-p - spiralip- inuiannik nungusaataaneranik tunngavilersuutaa atuarneqarsinnaavoq. DR naapertorlugu danskit naalagaaffiata 1966-imi periusissiaq atuutilersippaa Kalaallit Nunaata innuttaani inunngortartut amerlassusaasa nakkutigineqarnissaat misilinniarlugu.
- Kalaallit Nunaanni ilaqutariinnik pilersaarusiaq ingerlatarput inuiannik nungusaanermut assinguvoq, Jens Brøndum Atuagagdliutini oqarpoq.
Kisianni allat isumaqarput inuiannik nungusaanerunngitsoq.
KNR-ip siusinnerusukkut immikkut ilisimasalik Frederik Harhoff, naalagaaffiit innuttanut pisussaaffii pillugit professori soraarneq aamma Haag-imi Den Internationale Krigsforbryderdomstol-imi (Sorsunnermi Pinerluttunut Nunat Assigiinngitsut Akornanni Eqqartuussivimmi) eqqartuussisooqataasimasoq oqaloqatigaa taannaælu isumaqarpoq spiralilersuisimaneq inuiannik niúngusaanertut taaneqarsinnaanngitsoq.
Taarsiullugu nalilerpaa ilimagineqarsinnaasoq ”nunarsuarmiunut pinerlunnertut” taaneqarsinnaasoq.
Aamma Cecilie Felicia Stokholm Banke-p Dansk Institut for Internationale Studier-mi (Nunat Assigiinngitsut Akornanni Pissutsinik Misissuinermut Danskit Institutiat) immikkoortumi pisortaq aamma ilisimatuutut misissuisuunerup, inuiannillu nungusaanermik sammisaqarsimasup, oqaatigaa taama taassallugu “nalorninartuusoq”.
- Pinngitsaaliilluni naartusinnaajunnaarsitsineq imaluunniit inuiaqatigiinni inuit eqimattat qitornisinnaanerannik killilersuineq inuiannik nungusaaniarnerusinnaavoq, kisianni uppernarsarneqarsinnaassaaq piaaraluni kalaallit tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik nungutaanissaat anguniarneqartoq, siorna KNR-imut oqarpoq.
