Nutserisoqarnissamut aaqqiissummut atatillugu partiimut tapiissutit amerlanerusut
Kalaallit savalimmiormiullu folketingimut ilaasortaatitaat Christiansborgimi ataatsimiittarfimmi nammineq ilitsoqqussaralugu oqaatsitik atorlugit oqalussinnaanissaat pillugu nutserisumik atorfinitsitsinissamut periarfissaqalissasut Folketingip septembarimi akuersissutigaa.
Aningaasat maanna inissinneqarput. Siumut IA-lu maanna Folketingimiittuuteqarput, taakku partiimut tapiissuteqarfigineqartarnermi nutserisoqarnermut atugassanik qaammammut saniatigut 67.000 koruuninik pissarsissapput. Aningaasat sinneri atorneqanngitsut Folketingimut utertinneqartassapput.
Folketingi tusagassiuutinut nalunaarummi paasissutissiivoq.
- Piumasarineqartut maanna inissippagut, Kalaallit Nunaannit Savalimmiuniillu ilaasortat taamaalillutik Folketingip ataatsimiittarfiani nammineq ilitsoqqussaralugu oqaatsitik atorlugit oqalussinnaalerlutik, Folketingip siulittaasua, Søren Gade oqarpoq.
Folketingimi ilaasortap, Aki-Matilda Høegh-Damip Siumumeersup maajimi ammaanersiornermi oqalugiaatiminik kalaallisut oqalugiaateqarniarluni aalajangiineranit taama suliniuteqartoqalerpoq. Oqalugiarneq tamanna kingorna oqallisigineqangaatsialerpoq, tamannalu nunanit avannarlernit qinikkat oqaaseqartarfimmit nammineq ilitsoqqussaralugu oqaatsitik atorlugit oqalugiarsinnaalernerannik kinguneqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Dam Folketingimi ullumi apeqqarissaartoqarmat nammineq kalaallisut apeqquteqarpoq, namminerli apeqqutini danskisuunngortippaa akissullu nammineq aamma danskisuunngortillugu.
Naammagerpianngikkaa
Nutserisoqarnissamut aaqqiissutip septembarimi inissinneqarnerani Markus E. Olsen Aki-Matilda Høegh-Damimut taartaasuuvoq.
Taassuma folketingimi ilaasortat oqaaseqartarfimmit oqalugiarnerminni kingunitsianngua namminneq oqalugiaatiminnik nutserisarnissaannut imaluunniit oqalugiannginnerminni allakkatigut nutserneqarsimanissaanut aaqqiissut naammagerpianngilaa.
- Uagut eqqarsaatigisariaqalerparput taava nammineerluta marloqiusamik ingerlatsineq ilumut imminut akilersinnaanersoq. Taava taanna aamma apeqqut nammineq aamma utertittariaqarparput uagut nunatsinni ilumut marloriaammik ingerlatsineq ingerlatiinnassaneripput, taamaammat toqqannartumik oqaatsima nutserneqarnissaat angorusunnerussagaluarpara, taanna KNR-imut oqarpoq.
Taassuma Inatsisartunisulli toqqaannartumik oqaluttaasoqartarnissaa kissaatigaa. Tamannali akisuallaassammat Folketingip Siulittaasoqarfiata itigartitsissutigaa.
Tapiissuteqarnissamut aalajangiinerup saniatigut folketingimi ilaasortat Naalagaaffeqatigiinni nunanut tunngatillugu kalaallit savalimmiormiullu oqaluttuarisaanerat, kulturiat, oqaasii, politikkikkullu pissutsit pillugit pikkorissartinneqassasut aalajangerneqarpoq.
