Nuno Juul-Nyholmip ukiut 50 qaangiummata ilaquttani kalaallit nassaarai
- 1970-ikkunni Randersimi qeernertunik nujalinnik meeraqanngingavippoq.
Socialpædagogi massakkut 50-inik ukiulik Nuno Juul-Nyholm Danmarkimi peroriartornini pillugu taama oqarpoq.
1971-imi Sisimiuni napparsimmavimmi inunngorpoq kalaallimik anaanaqarluni, inunngorlaajullunilu nakorsamit danskiusumit taassumalu nulianit illoqarfimmi najugalinnit meeravissiartaarineqarluni.
Aappariit meeqqatik angajulliit marluk aamma ilagalugit Danmarkimi Randersimut sivitsunngitsoq nuupput, tassanilu Nuno Juul-Nyholm peroriartorpoq - meeraaneq toqqissisimanartoq tamakkiisumilllu ilisimallugu Kalaallit Nunaanniit meeravissiartaarineqarluni.
AAMMA ATUARUK 1951-imi meeravissiartaarneq: Margrete sikaritsinut poortanut marlunnut taarsiunneqarluni meeravissianngortitaavoq
Kisianni inersimalerami siulini kalaallit meeravissiartaarineqarnerminullu peqqutaasoq paaserulersimavai, Nuno Juul-Nyholm KNR-imut oqaluttuarpoq.
1979 tikillugu Danmarkimi meeravissiartarineqartut
Ilisimatusarfimmi rektori Gitte Adler Reimer 2010-mi Ph.d.-nngorniarnerminut atatillugu naatsorsuivoq.
Tassani takutinneqarpoq meeqqat kalaallit 257-t piffissami 1964-imiit 1979-imut aappariinnit danskiusunit meeravissiartaarineqartut. Kisianni imaassinnaavoq amerlanerusut.
Kalaallit Nunaanni pisarneq malillugu meeravissiartaarneq ilaqutariit iluanni pisarpoq ‘meeqqatut tunissutitut’ imaluunniit meerarsiatut.
Periaaseq taaneqartarpoq ‘ammasumik meeravissiartaarneq’ meeraq angajoqqaaviusullu ilisimasaqarfigimmassuk imminnullu attaveqarlutit.
1923-imi danskit meeravissiartaarneq pillugu inatsisaat Kalaallit Nunaannut atortussanngortinneqarpoq. Inatsit ‘matoqqasumik meeravissiartaarnermik’ tunngaveqarpoq, tassani meeqqap inunngornerani angajoqqaajusut meeqqallu attaveqatigiinnerat kipisinneqavilluni.
1976-imi danskit meeravissiartaarneq pillugu inatsisaat nutaaq Kalaallit Nunaannut atuutilerpoq. Meeravissiartaartitsinermut maleruagassat sukaterneqarput Kalaallillu Nunaanni ‘matoqqasumik meeravissiartaarnerit’ annikinnerpaanngorlugit.
Tigusiffik: "Slægtskab og køn i grønlandske bysamfund - følelser af forbundethed", 2010 aamma Rigsombudet i Grønland
- Soorlumi uanga pillunga ikkussuilluni katitertarissani ikkutassanik amigaateqartunga. Kinaasungaana?
Taamaattumik piviusulersaarummi nangeqattaartumi "Grønlands forsvundne børn"-imi (“Kalaallit Nunaata meerai tammartut”)-mi peqataanissaminut angerpoq, taannalu sapaatip akunnera tullermiit DR-imi aallakaatinneqartalissaaq.
- Alapernaaqalunga taamaaliorpunga. Imminut alapernaaffigalunga, kinaanerlunga suminngaanneersuuneralu paaserusullugu. Aammalumi Kalaallit Nunaat alapernaaserfigalugu, Nuno Juul-Nyholm oqarpoq.
Kalaallit meeqqat ikinnerpaamik 250-t Danmarkimut meeravissiartaarineqarput
Maria Motzfeldt piviusulersaarummi ingerlatsisuuvoq, tassanilu meeqqat kalaallit arlalinnik untritillit ukkatarineqarput 1950-ikkunni, 1960-ikkunni aappariinnut danskinut meeravissiartaaritinneqarmata.
Pisuni arlaqartuni meeravissiartaarnerit inatsisitigut qularnartumik ingerlanneqarput. Tamanna oqaluttuarissallugu pingaartuuvoq, Maria Motzfeldt isumaqarpoq.
- Ataatsimoorluta oqaluttuarisaanerput (Kalaallit Nunaat Danmarkilu, aaqq.) ajunngitsutigut ajortutigullu oqaluttuarissallugu pingaartuusoraara. Neriuppunga inuit oqaluttuarissanerput aamma Kalaallit Nunaat ataatsimut isigalugu ilisimasaqarfiginerulissagaat.
Meeqqat kalaallit Namminersornerulluni Oqartussaanerup siornatigut ukiuni qulikkaartuni nunamit avammut qanoq meeravissiartaaritinneqartartut pillugit KNR-ip siusinnerusukkut oqaluttuaraa.
Ilisimatusarfimmi rektorip Gitte Adler Reimerip 2010-mi Ph.d.-nngorniarnerminut atatillugu naatsorsuinerata takutippaa kalaallit meeqqat piffissami 1964-imiit 1979-imut 257-t aappariinnit danskiusunit meeravissiartaarineqartut. Kisianni imaassinnaavoq amerlanerusut.
AAMMA ATUARUK Margretemut tapersersuisut: Meeravissiartaat pillugit paasissutissarsiortut ikiorneqartalerlik
Tamannalu ersersissallugu pingaartuuvoq, isumaqarpoq. Arlalinni meeravissiartaarnerit anaanaasut erseqqissumik paasineqarnatik akuerineqarnatillu pisarsimapput.
- Suliani misissukkama ilaanni tamanna erseqqissuusoq isumaqarpunga, siorna Gitte Adler Reimer KNR-imut oqarpoq.
Ilaquttani aamma Kalaallit Nunaat paasilluarneruai
Nuno Juul-Nyholm pillugu suliami suut tamarmik pissusissamissut ingerlasimapput. Angajoqqaarsiami paasissutissaataat atorlugit 00-ikkut qeqqanni anaanavimminut attaveqalerpoq Danmarkimilu naapillugu.
Nuno Juul-Nyholmip 2000-ikkunni anaanavini Kalaallit Nunaanni attaveqarfigilerpaa. Assi: Mikkel Bøgh Ulriksen
Kisianni aatsaat piviusulersaarutikkut Kalaallit Nunaat takoqqippaa anaanavimminillu qatanngutini tamaasa naapillugit.
- Meeravissiartaarineqaramali Kalaallit Nunaannukaqqinngilanga, maanngarneralu nammineq uannut annertoorsuarmik misigisaavoq, Nuno Juul-Nyholm oqarpoq.
AAMMA ATUARUK 1951-imi meeravissiartaarneq: Oqartussat Dina Hansen pinngitsaalillugu atsiortissimagaat
- Kalaallit Nunaat annertunerusumik ilisimasaqarfigilerakku eqqississutigaara. Anaanannik ilaquttakka ilisimasaqarfiginerulerpakka, tamannalu eqqissiallaatigaara. Inuttut ilivitsuunerulersutut soorlu ittunga.
Meeravissiartaarineqarsimasut allat ujartuinini imminni ilisarisinnaassagaat neriuutigaa, aamma piviusulersaarutikkut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit erseqqissarneqassasut, pingaartumik nunasiaanerup nalaani.
- Tamanna 60-ikkunni aamma -70-ikkunni attaveqarnermi Danmark- Kalaallit Nunaata akornanni ajornartorsiut tamarmiuvoq: Qanoq-una pisoqartoq? Danskit ilaat pitsaanerusumik atugassaqartinneqarput, oqarpoq.
Ataasinngornermi 25. apriilimit piviusulersaarut "Grønlands forsvundne børn" dr.dk/tv-mi onlinemik takusinnaavat aamma pingasunngornermi 27. apriilimit DR2-mi nal. 22.00.
