Naalakkersuisoq nunatta kangiani qilalukkanik kisitseqqusisoq
Kalaallit Nunaata kangiani qilalukkanik kisitseqqittoqartariaqarpoq.
Taama Inuit Ataqatigiineersoq, piniarnermut aalisarnermullu naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede isumaqarpoq. Nunatta kangiani qilalukkanut tunngatillugu, ukiassami ataatsimiineq sioqqullugu, taama nalunaarpoq.
- Kisitsinerit misissuinerillu pisariaqartitavut, qilalukkat pioreersunit peqqissaakkamik annertusarneqartariaqarput. Taamaattumillu kisitseqinnerit annertuut aningaasartuutinullu matussusiisussat qujaruppagut, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.
Qilalukkat qernertat Tunumi ikileriarput
2008-mi kisitsineq aallaavigalugu, Ittoqqortoormiini qilalukkat qernertat 2000-it missaanniinnissaat biologit naatsorsuutigaat. 2017-imi taamaallaat qernertat 300-t missaanniipput.
Kangerlussuarmi qilalukkat qernertat 2008-mi 600-t missaanniit 2016-imi 300-t missaannut ikileriarsimapput. Tasiilami suli ikinnerupput.
Aasaanerani Ittoqqortoormiini, Kangerlussuarmi Tasiilamilu qilalukkanik qernertanik kisitsineq, ataatsimiinnerit, piniartut peqataatinneri misissueqqissaarnerillu ilanngullugit, 3.1 miliuuni koruuneqartoq, Pinngortitaleriffiup naatsorsuutigaa.
Pinngortitaleriffiup aamma uparuarpaa, taamatut kisitsinissaq aningaasanut inatsimmi Pinngortitaleriffiup annerusumik aningaasaliiffigineqarneranik imaluunniit iliuuseriniakkat pilersaarutaareersut pingaarnersiornerisa allanngortiternissaannik kinguneqartariaqartoq.
Najoqqutarisaq: Pinngortitaleriffimmi Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfik
Inatsisartut ukiassami ataatsimiineranni, nunatta kangiani qilalukkanik kisitseqqinnissaq pisasseeqqinnissarlu politikerit arlaqartut angorusuppaat.
Ilaatigut Harald Biancop Knud Mathiassenillu Inuit Ataqatigiineersut tamanna angorusuppaat. Qilalukkanik aasamut kisitseqqittoqassasoq innersuuppaat. Kisitsineq kingullermiit isorartunerusoq sumiiffimmilu piniartunik peqataatitsisoqassasoq piumasaqaatigaat.
Ittoqqortoormiit Tasiilallu eqqaani qilalukkanut pisassiissutit amerleqqinneqartariaqartut, Emanuel Nûko Nalerameersoq oqarpoq.
Lars Poulsen Siumumeersoq suliamut tunngatillugu aamma isummersuuteqarpoq. Sumiffimmi tassani qilalukkanik kisitseqqittoqassasoq isumaqarpoq. Tasiilami kisitseqqinnerup ilutigisaanik qilalukkanik pisassiissoqaqqinnissaa angorusuppaa. Qanittukkut taama KNR-imut oqarpoq.
Biologit siunnersuutaat nutaamik kisitsisoqarneratigut allanngortinneqarnavianngilaq
Biologit oqaasii naapertorlugit, Tunumi qilalukkat qernertat ukiuni kingullerni malunnaatilimmik ikileriarnikuupput. Imatullu ikileriarsimatigalutik, allaat eqqissisimatitaalivittariaqarlutik. Pinngortitaleriffimmi miluumasunut timmissanullu immikkoortortaqarfimmi pisortaaq, Fernando Ugarte, septembarimi KNR-imut oqarpoq.
Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaat sioqqullugu Pinngortitaleriffik kingumut taamatut oqariartuuteqarluni Naalakkersuisunut oqaaseqaammik nassiussivoq. Miluumasunut timmissanullu immikkoortortaqarfiup tassani erseqqissaqqippaa, ”aasaanerani Tunumi qilalukkanik qernertanik kisitsisoqaqqikkaluarpalluunniit, pisaqartoqanngivinnissaanik maannamut siunnersuut allanngortinneqarsinnaanngitsoq.”
Tamatumunngalu qilalukkat qernertat ikippallaarnerat, biologit pissutaanerarpaat.
Naalakkersuisulli pisassiiniarnerminni biologit siunnersuutaat kisiisa isummersuutiginngilaat. Piniartut aamma tusaaneqartariaqarput, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.
- Taamaammat piniarnermut aalisarnermullu naalakkersuisutut, pinngortitaleriffiup piniartullu isumaat naapiffissaqarsinnaanersut misissussavara. Piniakkat tamarmik nungusaataanngitsumik piniagaalllutillu illersorneqartuassapput, taanna oqarpoq.
Nungusaataannginnermik apeqqut
Piniarnerulli nungusaataannginnera biologit upperisinnaanngilaat. Tunumimi qilalukkat qernertat piniarneqartussaanngivikkaluarmata. Ilisimatuussutsikkut isumalioqatigiissitaq, North Atlantic Marine Mammal Commission, taamatut innersuussuteqarpoq.
Aasaanerani Tunumi kisitsisoqarnissaa aamma isumalioqatigiissitaq innersuussutiginngilaa. Tamanna pillugu Pinngortitaleriffiup Naalakkersuisunut allagaqaataani taamatut allasssimavoq.
Tunumi qilalukkat qernertat piniarnissaannut Naalakkersuisut killiliissutaat
Tasiilap ingerlatsiveqarfiani
2020: 10
2021: 5
2022: 0
2023: 0
Kangerlussuup ingerlatsiveqarfiani
2020: 0
2021: 10
2022: 15
2023: 10
Ittoqqortoormiit ingerlatsisoqarfiani
2020: 40
2021: 25
2022: 15
2023: 10
North Atlantic Marine Mammal Commission tassaavoq, Kalaallit Nunaata, Savalimmiut, Norgep Island-illu suleqatigiiffiat.
Imaani miluumasunut atatillugu nungusaataanngitsumik ingerlatsineq qulakkeerniarlugu, isumalioqatigiissitaq nunanut siunnersuiasarpoq. Tassa aamma qilalukkanut qernertanut atatillugu.
Innersuussutaat tamanna Naalakkersuisut malinngilaat. 2020-mi januaarimi Naalakkersuisut 2023-p tungaanut qilalukkanik qernertanik Tunumi pisassiissuteqarput. 2020-mi 50-it pisassiissutaapput. 2021-mi 40-t. 2022-mi 30-t kiisalu 2023-mi 20-t pisassiissutigineqarlutik.
- Imaanngilarmi Pinngortitaleriffiup innersuussutai isorinagit pisassoqartassasoq, biologit siunnersuutaasa sooq Naalakkersuisunit malinneqannginnerat pillugu apeqqummut, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.
- Naalakkersuisunut ilaasortatut qilalukkat qernertat amerlassusaat misissornikuuara, isumqarpungalu paasissutissanik katersinermi ulllut ikippallaat atorneqarsimasut. Taamaammat tamanna tamakkiisumik paasissutissiinerunersoq apeqquserpara, taanna itisiliivoq.
Nungusaataanngitsumik piniarnissamut biologit innersuussutaat pillugu Inatsisartunin ilaasortaq Emnuel Nûko oqarpoq, piniartut aamma isumassorneqartariaqartut. Ukiaanerani oqalliserisassatut saqqummiussamini taanna imatut allappoq:
- Tasiilami eqqaanilu piniarneqarsinnaasunik tutoqaranilu umimmaqanngilaq. Taamatut inissisimanerup kinguneranik pissutsit annertusiartuinnartumik unammillernalerput. Ingammik qilalukkat qernertat pisarineqarsinnaasut ikiliartuinnartillugit. Taamatut ingerlasoqaannarsinnaanngilaq.
Inatsisaartuni ilaasortat siunnersuutaat taakkua pingasut, 19. oktobari Inatsisartuni oqallisigineqassapput.
