Nunatsinni rubini nassaaq ukiut 2,5 milliardit matuma siorna uumassuseqarnikuuneranik takussutissaqartoq
Rubineq – aligoq aappaluttoq - Maniitsup eqqaani nassaaq ilisimatuussutsikkut uissuummissutaavoq.
Rubinermi immikkoorluinnartumik imaqarpoq. Ukiummi 2,5 milliardit matuma siorna uumassuseqarsimaneranik takussutissaqarpoq. Tamassumalu paasiniarnera taassuma mikisuaqqanik mingoqarneratut aallartippoq.
- Rubinini safirinilu minguit mikisuaqqat ilisimatuunut paasissutissanik pingaaruteqarluinnartunik imaqarput, Chris Yakymchuk oqarpoq.
Taanna University of Waterloomi nunamut avatangiisinullu ilisimatusarnermi professoriuvoq, Nunatsinnilu rubinit misissorneqarnissaannik piumasaqarnerpaat ilagalugit.
AAMMA ATUARUK Nunarsuarmi ujarannguunnikut pisoqaanersaat Nunatsinni nassaarigaat
Rubini Maniitsup eqqaani nassaarineqarpoq.
Minguttut isigineqartut tassaasut grafitit akuitsuusut paasineqarpoq. Taakkualu immikkoorluinnartuusut paasineqalerluni.
- Grafittimilu tassaniittut uumassusillit ujarannguunnikuusut pasitsaanneqarluni, Chris Yakymchuk oqarpoq.
Tamannalu ilisimatuut ussatigilerpaat. Itsarsuaq uumassusillit takussutissaattut tamanna ilaatigut isigineqalermat.
- Misissueqqissaarnernit allanit ilisimavarput rubinit tamakkua ukiunik 2,5 milliardinik qanganisaassuseqartut imaluunniit suli qanganisaanerusinnaasut. Taamaammat taakkua iluaniittut taama qanganisaassuseqanngikkunik suli qanganisaanerusinnaanerat ilimanarluni, Chris Yakymchuk oqarpoq.
Allanik paasisaqarsinnaaneq immaqa aqqutissiuunneqarpoq
Taamatut nassaarneq nunani tamani maluginiarneqalerpoq. Amerikami tusagassiorfiup CNNip aamma nassaarneq ilanngutassiaraa.
- Rubinit iluanni uumassusillit sinnerannik nassaassaqarnera eqqumiiginarpoq. Tamanna ilimaginikuunngisaannarparput, Chris Yakymchuk oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Mineralefterforskning i livets vugge
Taassuma naliliinera naapertorlugu, taamatut nassaarnissaq ilimagineqarnikuunngilaq, ilisimasatigullu annertuumik pingaaruteqarsinnaalluni.
- Tamassuma paasereernerata kinguneranik eqimattakkaat allarpassuit nassaaminnik misissuinerminni taakkununnga assigusunik imaqarsinnaaneri misissoqqissaassagaat ilimagaara? Tamassumalu takutissavaa nassaarisat qanoq qaqutigoortiginerat. Uanga ilimagaara nassaarniartuartilluta itsarsuaq uumassuseqarnikuuneranik uppernarsaatit nassaarineqarumaartut, Chris Yakymchuk oqarpoq.
Nunatsinni ujaqqanik erlinnartunik ujarlernermi atorneqarsinnaavoq
Taanna isumaqarpoq, taamatut nassaarneq nunarsuatsinni uumassusillit siullit pillugit kiisalu tamatuma qanoq siammasitsiginikuunera pillugu ilisimatuut paasisaqarnerujumaartut.
Ilisimatuulli Nunatsinni rubininik misissuinerminni uumassusillit takussutissaannik ujarlinngikkaluarput.
Ilisimatuut Kalaallit Nunaaniipput nunap akui nalituut, soorlu rubinit, safirit nikkelilu, qanoq pisariinnerusumik nassaarineqarsinnaaneri paasiniarlugu.
AAMMA ATUARUK Hæder til grønlandsk geolog
Ilimaginngisamilli itsaq uumassusillit takussutissaannik nassaarneq tamatumunnga aamma iluaqutaasinnaavoq. Uumassuseqarnikuunerami ilisimatuut ilisimaarilerunikku sumi ujarlernissartik aamma ilikkassavaat. Tassalu nunap qaavani ukiut 2,5 milliardit matuma siorna uumassuseqarsimasumiittoqarnissaa ilikkarpaat.
- Nunap qaavani sumiiffinni uumassusilinnik nassaassaqarfiit tassaapput, uumassuseqartoqarsimaneranik ilisimasaqarfituat.
Professorilu isumaqarpoq, paasisat aallavigalugit sumi ujaqqanik erlinnartoqarnera naatsorsorneqarsinnaalissasoq.
- Ujaqqat taakkua itsaq uumassuseqarsimaneranik takussutissaqarsinnaasut ilisimavarput. Ujaqqat taama ittut nunap assigiinngitsunik akullit qaleriiaarneranni sorlerni nassaassaasut ilisimavarput, taakkualu rubininik akoqarsinnaaneri ilisimallutigu. Taamaammat paasissutissat tamakkua, assigusunik akoqarsinnaasut kiisalu rubinit safirillu nunami qaleriiaani assigiinngitsuni sunik akulinni nassaassaaneri paasissallutigu, Chris Yakymchuk oqarpoq.