Nunatsinni meeqqanut naapertuilluanngitsuliornerit unnerluutigineqartut aatsaat taama amerlatigisut

Nunatsinni meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut kinguaassiutitigut naapertuilluanngitsuliornerit 83-it siorna unnerluutigineqarput.

Kisitsit aatsaat taama qaffasitsigivoq, tamannalu ukiukitsunut atornerluisarnerit suli annertunerannut uppernarsaataavoq. Aviisi Kristeligt Dagblad taama allaaserisaqarpoq.

Naatsorsuineq Nunatsinni Politiit ukiumoortumik naatsorsueqqissaarneranneerpoq. Taanna DR-imit piviusuinnik tunngavillip Tasiilami isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartoqangaatsiarneranik takussutissiilluni aallakaatitsineranit ukioq ataaseq qaangiuttoq saqqummersinneqarpoq. Tasiilami meeqqat marluugaangata ataaseq kommunimi isumaginnittoqarfiup suliassaaniittarpoq.

Aallakaatitsinerup kingorna suliaq danskit kalaallillu tusagassiuutaasigut eqqartugaangaatsialerpoq, tamatumalu kingunerisaanik Naalakkersuisut pisortatigoortumik Danmarkimut ikioqqupput. Tamanna nalinginnaasuunngilaq, tassami isumaginninnermik susassaqarfimmut akisussaaffik kalaallit 1979-imi tiguaat.

Danmarkip nunattalu suleqatigiinnerata inernera sapaatip-akunnerata siuliani saqqummiunneqarpoq. Suliniutip 16-it nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suliniuteqarnermut pitsanngorsaataasussat saqqummiunneqarput. Matumani siusinaartumik pinaveersaartitsinerup ukkatarinissaa ilaatigut ilaavoq.

Suliniutit ilanngutassiap ataani atuarsinnaavatit.

Isumaginninnermut ministeri: ”Ajornerorpasittoq” eqqumiippalaarsinnaavoq

Innersuussutit 16-it saqqummiunneqarnissaanut atatillugu danskit isumaginninnermut ministeriat, socialdemokraatineersoq, Astrig Krag isumaginninnermut naalakkersuisoq Siumumeersoq, Martha Abelsen suliaminnik saqqummiusseqatigiartorlugu Nuummiippoq.

Astrig Kragip tikeraarnermini meeqqanut inuussuttunullu kinguaassiutitigut naapertuilluanngitsuliornerit amerlassusaat siusinnerusumit ”ajornerorpaserataarsinnaasut” erseqqissaatigaa.

Tamannali suliaqarnerup iluatsinnginnerannik isumaqanngitsoq, naliliivoq.

- Suliassarpassuimmi ilaasa suliarineqarnerisa inernerissavaat, Astrig Krag KNR-imut oqarpoq.

- Taamaalilluni suliassat amerlanerusut kinguariartulinnginneranni meeqqallu ikinnerusut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsineranni qaqinneqarsinnaassapput.

AAMMA ATUARUK Astrid Krag isumaginninnermi suliniutit pillugit: Iliuutsivut naammassimanngillat

Ministerip oqarnera naapertorlugu suliaqarnerup ingerlateqqinneqarnissaa pisariaqarsinnaavoq.

- Suliniuteqarujussualernitsinni ajornerusutut isikkoqalerataarnera eqqumiippalaarsinnaassaaq. Kisianni itinerusumik assallaasariaqarpugut.

Ilisimatooq uissuumminngitsoq

Kristeligt Dagbladip Christina Viskum Lytken Larsen Syddansk Universitetimit Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut susassaqarfianut tunngatillugu ukiorpassuarni ilisimatusarsimasoq attavigaa.

Taassuma meeqqanut naapertuilluanngitsuliornerit aatsaat taama amerlatigisut siorna unnerluutigineqarsimanerat uissuummissutiginngilaa.

- Innuttaasut akornanni ilisimannittoqarnerulernera oqartussallu tungaanniit aaqqissuussaanikkut suliniuteqartoqarnerulernera unnerluutigininnerit amerliartornerannut ataqatigiissinnaanerat ilimanarluinnarpoq.

- Kalaallit isumaginninnermut aqutsisoqarfianni qitiusumik siunnersuisarfik ukiualuit matuma siorna ilaatigut pilersinneqarpoq, kinguaassiutitigullu naapertuilluanngitsuliortoqartarneranut annertuumik iliuusissiortoqarluni, ilisimatooq aviisimut oqarpoq.

AAMMA ATUARUK MIO-p angalanermi nalunaarusiaa: Qeqertalimmi meeqqat innimiilliorfigineqarsimasut illersorniarnerat ajornartorsiutaangaatsiarpoq

Danskit naalakkersuisuisa kalaallillu naalakkersuisuisa meeqqat inuusuttullu atugarliortut pillugit innersuussut 16-it isumaqatigiissutigisaat aajuku:

• 1. Ilaqutariinni atugarliortuni angajoqqaatut piginnaasat pitsanngorsarnissaannut ikiorneqassapput naleqqussaqqissaakkanik pikkorissartinnerisigut meeraaqqerinermullu siunnersortinit annertuumik ikorfartuinikkut.
• 2. Sullissisut peqqissaasullu/ernisussiortullu akornanni suliassaqarfiit assigiinngitsut suleqatigiinnerat pitsanngorsarneqassaaq, atugarliornermik sumiginnaanermillu ersiutit siornatigornit sukkanerusumik paasineqarlutillu iliuuseqarfigisinnaaqqullugit.
• 3. Ullukkut neqeroorutini sulisut atugarliornermut sumiginnaanermullu ersiutinik sukkanerusumik paasinnissinnaalersinnissaannut pikkorissarneqassapput piginnaasaallu ineriartortinneqarlutik.
• 4. Meeqqat pillugit suliassaqarfimmi isumaginninnikkut nammineq piumassutsimik suliaqartut atugaat pitsanngorsarneqassapput, isumaginninnikkut ajornartorsiutinik sapinngisamik sukkanerpaamik aaqqiissuteqarnissamut inuiaqatigiinni inuit suliaqartut pitsaanerusumik periarfissinniarlugit.
• 5. Kommunit suliassaqarfii assigiinngitsut suleqatigiinnerisigut taartinillu sulisoqarnikkut meeqqanut inuusuttunullu tunngasuni suliat attorneqanngitsut ikilisinneqassapput.
• 6. Kommunini tallimani sullissinermi periutsit ataatsimoortut atortinneqalissapput, kiisalu elektroniskimik sulianik allagaatinillu aqutsissummik atuutsitsilernermik isumaginninnikkut suliaqartut ikorfartuinissaasa ingerlanneqarnerat ilutigalugu sulisut aqutsisullu piginnaasaat qaffassarneqassapput.
• 7. Isumaginninnermi meeqqanut inuusuttunullu tunngasuni sulisunut pikkorissaanerit pioreersut tamarmik misissorneqassapput internetsi atorlugu pikkorissarfissanut isaaffiliornikkut, pikkorissarfissat naleqqussarnerisigut pikkorissarnerillu amerlanerusut soraarummeerutigineqarsinnaanerisa qulakkeernerisigut.
• 8. Meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut meeqqanut ornittakkat pilersinneqassapput, unnukkut, unnuakkut sapaatillu akunnerisa naanerini toqqissisimaffissaqaqqullugit.
• 9. Ilaqutariinnut sullissiviit meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut ilaqutaannullu samminnerulersinneqassapput.
• 10. Meeqqanik katsorsaajartorlutik angalasartoqatigiit pioreersut marloriaatinngortinneqassapput meeqqat inuusuttullu amerlanerusut illoqarfigisaminni nunaqarfigisaminnilu ikiorneqarsinnaalersillugit. Ilutigitillugu Qitiusumik Siunnersuisarfik pitsanngorsarneqassaaq.
• 11. Meeqqanik kinguaassiutitigut pinngitsaaliilluni kujannittoqarsimatillugu allatulluunniit atoqateqartoqarsimatillugu suliani, sakkortuumik pineqaatissiisarnerup sivitsorneqarnissaa.
• 12. Kalaallit Nunaanni Politiini immikkoortortamik meeqqanut kinguaassiutitigut atornerluinernik akiuinermik suliaqartussamik pilersitsineq.
• 13. Kalaallit Nunaanni Pinerluttunik Isumaginnittuni issertitat kinguaassiutitigut pinerluuteqarsimasutut pineqaatissinneqarsimasut iliuuseqarfiginissaannut pilersaarummik pilersitsisoqassasoq.
• 14. Nuummi Pineqaatissinneqarsimasunut Inissiisarfimmi katsorsagassanut inissanik pilersitsisoqarnissaa.
• 15. Kalaallit Nunaanni Pinerluttunik Isumaginnittoqarfik Katsorsaanermut attaveqaqatigiinnut ilanngunneqassasoq.
• 16. Pinerliisimasunut isertitsivimmeereernermi eqqartuunneqarsimananiluunniit katsorsaavimmik sullissivimmik pilersitsineq.