Astrid Krag isumaginninnermi suliniutit pillugit: Iliuutsivut naammassimanngillat
Meeqqat inuusuttullu sumiginnakkat atugarisaat ataatsimut isigalugit pitsanngorsaaviginiarlugit suliniutit naammassimanngitsut danskit isumaginninnermut ministeriat isumaqarpoq.
Nunatsinni isumaginninnikkut ajornartorsiutit pillugit naalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisui taama sukumiitigisumik siusinnerusukkut suleqatigiissimanngimmata kukkunerunersoq, KNR-imit aperineqarami, taama ersaritsigisumik akivoq.
- Kalaallit meerartaat amerlaqisut sumiginnagaaneri, kinguaasiutitigut kannguttaatsuliorfigineqartarneri imminullu toqussimasut amerlaneri suliniutit naammassimannginnerinut takussutissaapput, isumaginninnermut ministeri Astrid Krag oqarpoq.
- Nunaqarfinni illoqarfinnilu allannguisoqarnissaa siunertaralugu Kalaallit Nunaannit ikiorneqarnissamik kissaateqarneq aamma aalajangiisuusimavoq, Astrid Krag oqarpoq.
Nunatsinni arnat 15-it 24-llu akornanni ukiullit 22 procentii imminut toqunnissamik eqqarsaateqarsimasut kisitsisit 2018-imeersut takutippaat. Taakku ukioqataat 13 procentii imminut toqoriaraluarsimallutik. Angutit ukioqataasa 11 procentii imminut toqunnissamik eqqarsaateqarsimapput 5,3 procentit imminut toqoriaraluarsimallutik.
AAMMA ATUARUK Kalaallit Danmarkimi inuuniarnikkut ajornartorsiortut pingasuugaangata ataaseq nakuuserfigineqartartoq
- Suliniutit nammassimanngillat. Ajornartorsiutittaaq sumiiffiit ilaanni ajorneruleriaannarsimapput, meeqqat pillugit suliat hunnorujukkaat suliarineqanngitsorpassuupput. Nutaaliorluni allatut iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq, taanna oqarpoq.
Danmarkimi suliniutit ilaarsiissutaasinnaanngitsut
Nunatta Danmarkillu suleqatigiillutik siusinnerusukkut iliuusaat piffissamik killiligaavallaartarsimasut, taavalu Danmarkimi suleriaatsit nunatsinnut naammattumik tulluarsaqqaarnagit nuuinnarpallaarneqartarsimasut, ministerip ilaatigut tikkuarpaa.
Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut pitsaanerusumik suliniuteqarnissaq pillugu kalaallit qallunaallu oqartussaasoqarfiisa assigiinngitsunik suliallit akornanni suleqatigiinneq saqqummersinneqareersorlu ministeri taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Abelsen Kragilu atsioqatigiipput: Danskit meeqqanut inuusuttunullu tunngatillugu ikiuunnissaat qulakkeerpoq
- Danmarkimi aaqqissutit Kalaallit Nunaannut nuunneqartarneri atorsinnaanngitsoq akueralugu, kalaallit ajornartorsiutinik suliaqartuusut sassartinnissaa, suleqatigiissitat sulineranni qitiusimavoq, nangillunilu:
- Tamannalumi aamma suliniutit siusinnerusukkut iluatsinngitsoortarnerannut nassuiaatissaagunarpoq. Suliniutit sinaakkusersugaallutik, Kalaallit Nunaanni pigiliunneqanngitsoortartut. Aamma Kalaallit Nunaanniit suleqataanissamut piumassuseqarneq aalajangiisuusimavoq, allanngortoqassappat, illoqarfini nunaqarfinnilu tamani malunniunniassammata, taanna oqarpoq
Kalaallit Nunaannit suleqateqarusunneq apeqqutaasoq
Innersuussutit 16-it isumaginninnermut nunatsinni Danmarkimilu oqartussat ikioqatigiillutik ukiup ataatsip missaa ilusilersorpaat. Suliaq isumaginninnermut naalakkersuisup Martha Abelsenip nunatsinnI politikerinit kimigiiserfigineqareerluni danskit naalakkersuisuinut ikioqqulluni saaffiginnereersorlu aallartinneqarpoq.
AAMMA ATUARUK MIO innersuussutit pillugit: Alloriarnertut siullertut isigaarput
Naalakkersuisullu ikioqqunerat suliniummut aallartitsinermik pissuteqartoq Astrid Krag oqarpoq. Kalaallit Nunaatami susassaqarfiinut oqartussaaffigisaanut Danmark akulerutiinnarsinnaanngilaq.
- Kalaallit Nunaanit ukiorpassuanngulersuni suliaasartut ataqqisorujussuuagut. Oqartussaaffik 1979-imili tiguneqarnikuuvoq. Saaffiginnissullu tigugatsigu ikiuunnissarput qularutigisimanngilarput.
