Anna Wangenheim: Nunarput peqqissutsikkut ajornartoorfiuvoq, Naalakkersuisulli tamatuminnga aaqqiinissaq siooragisutut ippaat
Nakorsap oqarasuaataanut ullut arlerlugit sianertut affangajaat uterfigineqartannginnerat pillugu ataasinngormat oqaluttuarput uitsatigineqaqaaq.
Demokraatineersoq peqqissutsimullu naalakkersuisuusimasoq, Anna Wangenheim, tamannarpiaq pillugu maanna qisuariarpoq. Nunarpummi peqqissutsikkut ajornartoorfiusoq, taanna isumaqarpoq.
- Kinaluunniit asuliinnaanngitsumik sianertarpoq. Sianertummi nakorsamik oqaloqateqarniarlutik sianertarput. Utaqqerujussuartartut amerliartuinnarnerat isumakulunnarpoq. Siunnersuutikkalu Inatsisartut ukiaq ataatsiminneranni akuerineqanngimmata uggoraara, taanna KNR-imut oqarpoq.
Sianertut affaasa missaat uterfigineqartanngitsut
Tassa nakorsap oqarasuaataanut sianertut affangajaat uterfigineqartanngitsut, Peqqinnissaqarfiup paasissutissaataani KNR-ip pissarsiarisimasaani ersertoq ataasinngormat oqaluttuaraarput.
Paasissutissalli KNR-ip pissarsiarisinnaasimasai taakkuinnaapput, Dronning Ingridip Peqqissaaviami piffissaalatsineq peqqutigalugu marsip qiteqqunneraniit naaneranut tunngasuinnarnik paasissutissiisinnaasimammat.
Tassa paasissutissat ataatsimut isigalugu allanngoriartortoqarneranik ersersitsisinnaasimanngillat. Utaqqerujussuartartulli ikiliartorpasinngitsut, Sermersuumi nunap immikkoortuani nakorsaaneq Jesper Olesen oqarpoq:
- Piffissami sivitsortumi ilungersunartorsiorpugut. Ukiup aappaata qeqqata missani sivisutigisumik. Ajornartorsiummut tunngatillugu kisitsisit takusinnaasagut kusanartuunngitsut nassuerutigaarput. Ajornartorsiulli suli annertusiartortoq malunnarpoq, taanna KNR-imut ataasinngormat oqarpoq.
Kalaallit nakorsat nunani allani sulerusuttut
Anna Wangenheim 2021-p aallartinnerata tungaanut peqqissutsimut naalakkersuisuuvoq. Taassuma oqarnera naapertorlugu Demokraatit nakorsap oqarasuaataanut sianertut utaqqerujussuartarnerat pillugu ajornartorsiummik aaqqiinissamik taamanili suliniuteqarsimagaluarput. Suliniutaalli taanna maanna Naalakkersuisuusut taamaatiinnarsimavaat.
- Peqqissutsimut naalakkersuisuuninni 2020-mi suliniutigiligarput siullertut assersuutissaqqippoq. Taamani suliniutigiligarput qinersereernermi naalakkersuisunngortut taamaatiinnarpaat. Danmarkimi nunanilu allani suliffeqarfinnik nunanit allaneersunik sulisussarsiornermik aallussalinnik suliniummi tassani suleqatiserinnippugut, taanna KNR-imut oqarpoq.
Kalaallit Danmarkimi massakkorpiaq nakorsanngorniat aqqaneq-marluinnaasut, Peqqinnissaqarfiup pisortaa Tina Amondsen oqarpoq. Nunatsinnimi nakorsanngorniartoqarsinnaanngilaq. Kalaallilli nakorsanngorniat Danmarkimi ilinniareernerminni nunatsinnut angerlaqqinngitsortaqartarnerat ajornartorsiutaavoq.
Kalaallimmi nakorsanngorniat ilaasa nunatta Peqqinnissaqarfiani sulinermi nammakkersorneqarpallaarnissartik orniginartittanngikkaat, Anna Wangenheim erseqqissaavoq.
Taamaammat kalaallit nakorsat ilarpassui sooq nunatsinni sulinatik nunani allani sulerusunnerunerat pillugu misissuisitsisoqassasoq, Inatsisartut 2022-mi ukiakkut ataatsimiinneranni taassuma siunnersuutigaa:
- Taamaaliornissamik siunnersuutiga aamma akuerineqanngilaq. Peqqinnissaqarnermik aaqqissuusseqqinnissamut suli qulaajagassarpassuaqarpoq. Isumaliutissiissuteqangajalernertilli isumaliutissiissuteqartinnatillu politikkikkut aaqqiisinnaannginnertik patsisiliuttarpaat.
Cubamiunik nunatsinnut nakorsassarsiortoqarli
Anna Wangenheimip oqarnera naapertorlugu allamiunik ingammik Cubamiunik nakorsassarsiorneq nakorsassaalatsiunnaarnissamut aaqqiissutaasinnnaasut ilagaat.
Cubammi peqqinnissaqarfia aamma nakorsassaalatsigaluarluni nunat allat peqqinnissaqarfii ataqqisaasut assigalugit ingerlallualersimasoq, Anna Wangenheim erseqqissaavoq. Taamaammat Anna Wangenheim Cubamiunik nakorsassarsiornermik kinguneqartussamik Cubami nunatsinnilu nakorsat suleqatigiinnissaannut suliniummik aallartitsivoq.
Læs også Sundhedskommission skal undersøge rekruttering, it og samarbejde med udlandet
Taassumali Cubamiunik nakorsassarsiortalernissaq Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni siunnersuutigimmagu aamma akuerineqanngilaq:
- Taamaaliornerat ajoraluartumik paasisinnaanngilara. Tamatuminnga aaqqiinissaq siooragisutut ippaat. Ilaannikkut erloqiummertaqaanga, taanna KNR-imut oqarpoq nangillunilu:
- Taamaaliornerat sorpassuarnik misissuisitseqqaarusuttarnerannik peqquteqartoq ilimagaara.
Millionilikkaat sumut pippat?
Dronning Ingridip Peqqissaavia 3,5 millionit koruuninik 2023-p aallartinnerani pinasuartumik aningaasaliiffigineqarpoq, aningaasallu taakku ilaatigut nakorsap oqarasuaataanut sianertut utaqqerujussuartarunnaarnissaannut atorneqartussatut aningaasaliissutaapput.
Naalakkersuisulli aamma Dronning Ingridip Peqqissaavia aningaasat taakkua sumut qanorlu atorneqarsimanerannik isertuaannerusumik paasissutissiisarnissaat, Anna Wangenheimip aamma ujartorpaa:
- Pinasuartumik aningaasaliissutit sumut pippat, iluaqutaappat aamma Nuummi nakorsap oqarasuaataanut sianertut utaqqerujussuartarunnaarnissaannut sunniuteqarpat? Isertuaannerusumik paassutissiisannginnerat uggoraara, taanna KNR-imut oqarpoq.
Læs også Mangel på sundhedspersonale skaber kø ved lægetelefonen i Nuuk
Nunarput peqqissutsikkut ajornartoorfiusoraajuk?
- Aap. Tamanna nunat tamalaat peqqissutsikkut ajornartoorfiunerannik peqquteqarpoq, taamaammallu iliuuseqalertorfigisimasariaqaraluarpoq.
Peqqinnissaqarfimmili nakorsassaalatsiunnaarnissaq sapinngisamik anguniarsarigitsik, Peqqinnissaqarfiup pisortaa Tina Amondsen oqarpoq:
- Nakorsap oqarasuaataanut sianertorpassuaqaraangat nalinginnaasunik nakorsassaalatsilersarpugut. Peqqinnissaqarfiup atorfinitsitsisartoqatigiivi nakorsanik peqqissaasunillu ajornanngippat aalajangersimasumik atorfinittussanik, pisariaqarluinnaraangalli piffissami aalajangersimasuinnarmi sulisussanik kingoraartaasussanilluunniit, sulisussarsiortarput, taanna KNR-imut oqarpoq.
Peqqissutsimut naalakkersuisoq, Mimi Karlsen, oqaloqatiginiarsimagaluarparput, oqaluttuamilli uuminnga saqqummiitinnata pisinnaasimanani.
